Tämä artikkeli käsittelee alkuperäistä vuosien 1968–1973 mallia. Vuosina 2007–2009 valmistetusta Opel GT -mallista on oma artikkeli.

Opel GT on Opelin ensimmäinen coupé-korinen henkilöauto. Se on kaksipaikkainen ja muistuttaa muotoilultaan hyvin paljon Chevrolet Corvettea, minkä vuoksi autosta käytetäänkin nimityksiä "Pikku Corvette" ja "Eurovette". GT:n prototyyppi esiteltiin vuonna 1963 jonka jälkeen suunnittelijat menivät Chevroletille suunnittelemaan toisen sukupolven Corvetten, joka ehti tuotantoon hieman ennen GT:tä. GT:ssä on ensimmäisenä eurooppalaisena autona esiin pyörähtävät ajovalot. Auton ovat muotoilleet Clare Mac Kichan ja Erhard Schnell. GT:tä ehdittiin valmistaa 103 463 kappaletta, kunnes Renault osti koreja valmistaneen ranskalaisfirman. Tuotannon lopettamiseen vaikuttaneiksi syiksi on lisäksi esitetty USA:n 1974 tiukentuneita turvapuskurimääräyksiä, joita GT ei olisi täyttänyt, heikentynyttä dollaria sekä myös liki saman hintaisen, mutta suorituskykyisemmän Datsun 240Z:n saavuttamaa suosiota.

Opel GT
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Saksa
Valmistaja Opel
Konserni General Motors
Valmistusvuodet 1968–1973
Tuotantomäärä 103 463 kpl
Korimalli 2-ovinen coupé
Luokka S-segmentti
Seuraaja Opel Manta
Tekniset tiedot
Iskutilavuus 1078 cm3
1897 cm3
Polttoaine bensiini
Vetotapa takaveto
Mitat
Massa 845-940 kg
Pituus 4113 mm
Leveys 1580 mm
Korkeus 1225 mm

Moottorivaihtoehtoja oli kaksi:

  • 1.1 - 60 hv(5200 rpm), 85 Nm (3800-5000 rpm)
  • 1.9 - 90 hv (5100 rpm), 149 Nm (2500-3100 rpm)

Pienemmällä moottorivaihtoehdolla autoja valmistettiin vain 3573 kpl ja sen valmistus loppui 1970. 1.9-litrainen oli ajan mittapuulla varsin suorituskykyinen, kestävä ja taloudellinen voimanlähde. Sen taakse sai valita 4-vaihteisen manuaalivaihteiston tai 3-vaihteisen automaatin. Päämarkkina-alueella Yhdysvalloissa moottorin tehoa jouduttiin laskemaan selvästi vuonna 1971 saastemääräysten vuoksi.

Mallit

muokkaa
  • Opel GT 1.1 (valmistettu 3573 kpl 1968-1970)
  • Opel GT 1.9
  • Opel GT/J (Junior) 1.9 (10 760kpl 1971-1973)

GT:n ja GT/J:n erona ovat lähinnä Juniorin mustiksi maalatut puskurit, puuttuvat kromilistat ja karsitumpi mittaristo. Kelloa Juniorista ei löydy.

Suomen GM:n kautta maahan tuli yksi auto 1968, 30 yksilöä 1969 ja yksittäinen GT vielä 1972. Ainakin suurin osa näistä, elleivät kaikki, oli varustettu muun muassa vakaajatangoilla sekä lukkoperällä, toisin kuin ylivoimaisesti suurin osa valmistetuista GT:istä. Jälkituonnin käynnistyttyä 1990-luvun puolivälin tienoolla Suomessa olevien yksilöiden lukumäärä on yli kaksinkertaistunut alkuperäisestä. Suomiautoja löytyy vielä ehjänä noin 20 kappaletta ja niistäkin suurin osa on perikuntien piiloissa unohdettuina. Nykyisistä noin 50 kappaleesta rekisterissä olevasta GT:stä on suurin osa tuontiautoja tai niin sanottuja korinvaihtoautoja. Korinvaihtoja tehtiin muutamia 80-luvun alkupuolella Opel Kadett B Rallyen pohjalle. GT:n ja Rallyen alusta ja tekniikka ovat lähes identtiset.

Koeajo 1969

muokkaa

Ajo-ominaisuudet kestopäällysteisillä teillä ovat hyvät. Kaarreajossa GT ei juuri kallistele. Taka-akselilla on lukkoperä. Jousitus on kova.[1]

Opel GT:n alusta on samantyyppinen kuin Opel Rekordissa. Tasaisen painonjakauman vuoksi moottori on GT:ssä etuakselin takana. Takaluukkua ei ole ja pieneen tavaratilaan pääsee käsiksi vain takaistuimen takaa. Istuinten verhoilu on epämiellyttävää keinonahkaa. Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja.[1]

Opel GT 1900:n kiihtyi 0-50 km/h 3,5 sekunnissa, 0-80 km/t 7,4 sekunnissa, 0-100 km/t 11,4 sekunnissa, 0-120 km/t 15,7 sekunnissa ja 0-140 km/t 22,4 sekunnissa Tekniikan Maailman koeajossa. Koeajon keskimääräinen kulutus oli 10,7 litraa /100 km 100-oktaanista bensiiniä.[1]

Opel GT 1900 maksoi Suomessa vuonna 1969 28 780 markkaa, eli auto oli erittäin kallis.[1]

Mitat (1969)

muokkaa
Pituus 4 113 mm
Leveys 1 580 mm
Korkeus 1 225 mm
Akseliväli 2 431 mm
Raideleveys (edessä / takana) 1254 mm / 1284 mm
Omapaino 945 kg

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Tekniikan Maailma 14/1969, koeajo

Aiheesta muualla

muokkaa