Sulo Onni Petäys, sukunimi vuoteen 1905 Friberg (31. tammikuuta 1885 Tuusula17. maaliskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen hovioikeudenneuvos ja korkeimman oikeuden oikeusneuvos.[1][2]

Petäyksen vanhemmat olivat rakennusmestari Salomon Friberg ja Leena Mariana Junttiin. Hän pääsi ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta 1903 ja opiskeli Helsingin yliopistossa suorittaen oikeustutkinnon 1906. Petäys sai varatuomarin arvon 24-vuotiaana 1909.[1]

Petäys palveli Viipurin hovioikeudessa 1913–1928 aluksi asessorina ja viimeksi hovioikeudenneuvoksena 1928. Hän oli Hollolan tuomiokunnan tuomarina 1928–1930 ja korkeimman oikeuden oikeusneuvoksena 1930–1946. Hän oli Suomen ensimmäinen sotatuomari vuosina 1920–1938.[1][3]

Petäys toimi valtioneuvoston 1945 asettaman sotasyyllisyystutkijalautakunnan puheenjohtajana. Lautakunnan tehtävänä oli tutkia ketkä olivat vaikuttaneet siihen että Suomi joutui jatkosotaan kesällä 1941. Petäys teki loka-marraskuussa 1945 neljäkymmentä asiaan liittyvää kuulustelua, enimmillään yhdeksän kuulustelua päivässä. Kuulusteltuna oli myös presidentti Mannerheim, jonka saattoi Petäyksen mielestä rinnastaa sotasyyllisenä sota-ajan presidentti Risto Rytiin. Liittoutuneiden valvontakomissio kuitenkin viestitti hänelle, ettei Mannerheimia tule asettaa syytteeseen.[3]

Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin syytteet valmistellutta tutkijalautakuntaa johtanut Petäys ampui itsensä vajaa kuukausi tuomioiden julkistamisen jälkeen, 17. maaliskuuta 1946. Petäyksen kerrottiin joutuneen ennen oikeudenkäyntiä ja sen aikana ylivoimaiseen hermopaineeseen ja venäläisten suoranaisen painostuksen kohteeksi.[4] Myös Suomen yleisen mielipiteen paheksunta syyttäjiä kohtaan vaikutti esimerkiksi unettomuutena Petäykseen.[3]

Petäys oli naimisissa 1911–1919 Edith Charlotta Kaliman (ent. Landgren) kanssa. Liitto päättyi avioeroon.[2][1][3]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Aikalaiskirja 1934 (Projekt Runeberg)
  2. a b Ylioppilasmatrikkeli 1903
  3. a b c d Antero Raevuori: Yhden miehen sota. Seura, 9.7.2015, s. 40–43. Otava Media.
  4. Turtola: Risto Ryti – Elämä isänmaan puolesta, s. 328.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Forsström, Johanna: Petäys, Onni (1885–1946) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.