Antero Raevuori
Antero Raevuori (s. 2. maaliskuuta 1937[3] Viipuri[4]) on yleistoimittaja ja urheilu- sekä sotahistoriaan erikoistunut tietokirjailija. Koulutukseltaan hän on filosofian kandidaatti.
| Antero Raevuori | |
|---|---|
 Antero Raevuori Helsingin jäähallin edustalla |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. maaliskuuta 1937 Viipuri |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | tietokirjailija, free lance -toimittaja |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Aikakausi | 1968– |
| Aiheet | urheilu-, lähi- ja sotahistoria |
| Esikoisteos | Jääkiekkoilumme tähtiä ja tähtihetkiä |
| Palkinnot | |
|
WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto (1980), Vuoden urheilukirja (1982, 1996, 2009[1]), Suomen Urheilugaala 2010 – urheilukulttuuriteko (Järviset – legendaarinen suomalainen urheilijaperhe[2]) |
|
| Muuta tietoa | |
|
Valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1963 pääaineena Rooman kirjallisuus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämä ja ura muokkaa
Raevuori aloitti toimittajan uransa vuonna 1958 kirjoittamalla Hiilimurska-lehteen artikkelin kuulantyöntäjä Jarmo Kunnaksesta. Tietokirjailijan uransa hän aloitti vuonna 1968 teoksella Jääkiekkoilumme tähtiä ja tähtihetkiä (toinen kirjoittaja Jyrki Otila). Päätoimena hänellä oli Leppävaaran yhteiskoulun (Espoo) suomen ja latinan kielen lehtoraatti vuoteen 1978 asti, jolloin hän siirtyi vapaaksi kirjoittajaksi.
Yli neljän vuosikymmenen aikana Raevuori on mittavan lehtityön lisäksi julkaissut säännöllisesti. Yksittäisten niteiden määrä oli käännökset mukaan lukien vuoden 2013 lopulla yli 40. Pääosin teokset käsittelevät urheiluhistoriaa mutta myös sota- ja lähihistoriaa kuten kolmiosainen Kotimaamme kuva (toinen tekijä Outi Pakkanen), Hyvästi, Viipuri ja Hävittäkää Helsinki!. Urheilukirjallisuuden puolella Raevuori on hakeutunut vähän tai ei aikaisemmin juuri ollenkaan käsiteltyjen lajien pariin. Esimerkkejä tästä ovat edellä mainittu Jääkiekkoilumme tähtiä ja tähtihetkiä, Ennätysten tie (painonnosto 1975), Suuri suomalainen ravikirja (1982), Valkoinen sirkus (alppihiihto 2004) ja Urheilusanakirja (2005).
Erillisiä urheiluaiheisia artikkeleita Raevuorella on mm. teoksissa Maalinauha (1963), Tie Montrealiin (1976), Suomi silloin kerran (1992), Välähdyksiä Suomen urheilusta (1998), Kulkurin taival – Tapio Rautavaara (2008). Vuosina 2008–2009 hän on ollut kertovana oppaana Helsingin Sanomien juttusarjassa Vanhat (helsinkiläiset) areenat[5]. Raevuoren toimittamat ja pääosin kirjoittamat kuusiosainen Huippu-urheilun maailma, viisiosainen Urheilu 2000 ja Järviset – legendaarinen suomalainen urheilijaperhe on valittu Vuoden urheilukirjoiksi[1]. Lisäksi samassa valinnassa ovat saaneet kunniamaininnan Viimeiset oikeat olympialaiset ja Valkoinen sirkus. Hän sai vuonna 2008 Suomen Urheilumuseosäätiöltä tunnustuksen pitkäaikaisesta työstään urheilukirjallisuuden parissa[6].
Teokset muokkaa
- Antero Raevuori, Jyrki Otila: Jääkiekkoilumme tähtiä ja tähtihetkiä, WSOY 1968
- Tarmo Mäki-Kuutti, Veikko Lintinen, Seppo Louhi, Antero Raevuori: Jääkiekkoraketti, WSOY 1971
- Jalkapalloraketti, työryhmä kuten edellä 1972
- Yleisurheiluraketti, työryhmä kuten edellä 1973
- Ennätysten tie; Suomen Painonnostoliiton 40-vuotisjuhlakirja 1975
- Pentti Vuorio, Antero Raevuori: Lasse Viren, Kullatut piikkarit, Weilin&Göös 1976
- Antero Raevuori, pääkirjoittaja ja -toimittaja: Huippu-urheilun maailma osat 1–6, WSOY 1978–1984
- Antero Raevuori, Aarne Honkavaara: Tulisieluja, pelimiehiä; Tampereen Ilveksen 50-vuotisjuhlakirja 1981
- Matti Hannus, Antero Raevuori: Maineen tieltä 3, Suomen Urheiluliiton 75-vuotisjuhlakirja 1981
- Antero Raevuori, toim.: Suuri suomalainen ravikirja, WSOY 1982
- Helge Nygren, Antero Raevuori, Tarmo Mäki-Kuutti: Pitkä latu, Vuosisata suomalaista hiihtourheilua, WSOY 1983
- Antero Raevuori, Christian Oesch: Raskasta rautaa, Suomen Painonnostoliiton 40-vuotisjuhlakirja 1984
- Antero Raevuori, Caj Bremer, valokuvaus: Saunan maailma, WSOY 1985
- Outi Pakkanen, Antero Raevuori ym: Kotimaamme kuva 1917–1967 osat 1–3, WSOY 1988
- Paavo Nurmi, juoksijain kuningas, WSOY 1988
- Kaikkien aikojen olympiavoittajat, WSOY 1992
- Antero Raevuori, Antti Arponen, Matti Hannus: Urheilu 2000, osat 1–5, WSOY 1994–1996
- Esa Saarinen, Curt Lindström, Antero Raevuori, Marjaana Virta: Poppamies, WSOY 1995
- Pitkä kiekko/jääkiekkoilun MM-kilpailujen historia, WSOY 1996
- Paavo Nurmi, juoksijain kuningas, laajennettu painos 1997
- Viimeiset oikeat olympialaiset/Helsinki 1952, Ajatus kirjat, 2002
- Valkoinen sirkus – alppihiihdon tarina/historia, WSOY 2004
- Urheilusanakirja, WSOY 2005
- Eero Sinikannel – mies ja ääni, Multikustannus 2005
- Antero Raevuori toim.: Vanhan ajan kaskut, Gummerus 2009
- Järviset - legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, Revontuli 2009
- Antero Raevuori toim.: Naurettiin sitä ennenkin – vitsejä 1900-1950-luvuilta, Gummerus 2011
- Hyvästi, Viipuri – Karjalan pääkaupungin kohtalonvuodet, Minerva 2011
- Antero Raevuori toim.: Kaskuja sotavuosilta 1939–1945, Gummerus 2012
- Hävittäkää Helsinki! – Pääkaupungin tuhopommitukset 1944, Otava 2014
- Pykälä 58.1 – Stalinin pitkä käsi, Auditorium 2014
- Tuho taivaalta – Talvisodan pommitukset 1939–1940, Otava 2016
- Saarrettu kaupunki – Tampere ja Mannerheim 1918, Docendo 2018
Käännökset muokkaa
- Antero Raevuori-Rolf Haikkola: Lasse Viren Olympic champion, Continental Publishing House, Portland, Oregon, 1977
- Antero Raevuori-Pentti Vuorio: Lasse Viren Zoločenyje šipovki, Moskva 1979
- Caj Bremer-Antero Raevuori: The World of the Sauna; Photographs Caj Bremer, Text Antero Raevuori, WSOY 1986
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Vuoden urheilukirjat 1980–2008 Liikunnan ja Urheilun Maailma. 2/08. SLU.fi. Viitattu 23. kesäkuuta 2008.
- ↑ Suomen Urheilugaala – Urheilukulttuuriteko 2010 suomenurheilugaala.fi. Viitattu 21.2.2010.
- ↑ Siukonen, Markku; Rantala, Risto: Kaikki urheilusta, s. 515. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20841-9.
- ↑ Niku, Risto: Suomalaisia tietokirjailijoita, s. 221. Helsinki: BTJ Finland, 2008. ISBN 978-951-692-694-3. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 5.7.2023).
- ↑ Seiro, Arno: Unohdetut areenat – Antero Raevuori löytää taian helsinkiläisistä urheilupaikoista Helsingin Sanomat. 30.04.2008. Viitattu 20.09.2009.
- ↑ Urheilumuseosäätiön kunniakirja Antero Raevuorelle Liikunnan ja Urheilun Maailma. Urheilumuseo. Viitattu 23. kesäkuuta 2008.