Nuojuan vesivoimalaitos

voimala Oulujoessa Vaalassa
(Ohjattu sivulta Nuojuan voimalaitos)

Nuojuan voimalaitos on Vaalan Nuojualla Oulujoessa sijaitseva jokivoimalaitos. Sen omistaa Fortum Oyj.[2]

Nuojuan vesivoimalaitos
Voimalaitoksen rakenteita ja alakanavaa
Voimalaitoksen rakenteita ja alakanavaa
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Sijainti VaalaView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 64°34′37″N, 26°42′47″E
Rakentaminen alkoi 1949 (syksy) [1]
Valmistunut 1955 (tammikuu) [1]
Pato
Tyyppi säännöstelypato,
gravitaatiopato (betoni),
maapato
Vesistö Oulujoen vesistö [2]
Joki tai koski Oulujoki [2]
Valuma-alue 20 369 km² [3]
Keskivirtaama 255 m³/s [3]
Juoksutuskanavia 2 [4]
Muu rakenne uittokouru ja nippunosturi [4]
Yläpuolinen patoallas
Nimi Pyteränlampi, [2]
Oulujoki
Keskikorkeus 109 m mpy. [3]
Voimalaitos
Tyyppi jokivoimalaitos
Käyttötarkoitus vesivoima
Pudotuskorkeus 22 m [5]
Rakennevirtaama 450 m³/s [5][4]
Turbiinit 3 × Kaplan (29 MW) [6][7]
Kapasiteetti 85 – 87 MW [5][7]
Vuosituotanto 365 GWh [4]
Nuojuan vesivoimalaitos

PatoMuokkaa

Voimalaitoksen pato on sijoitettu koskijakson alimman Nuojuankosken niskan kohdalle ja voimalan alakanava on kaivettu syvemmälle kosken pohjaan. Kun vedenpinta nousi, peittyivät kosket ja niiden väliset suvannot veden alle. Näitä kutsuttiin nimellä Oulujoen Niskakoskiksi. Nuojuan voimalan patoaltaaseen jäivät Nuojua, Kovero, Pyterä, Oterma ja Siitari. Pato kulkee poikittain jokilaakson yli ja se on kartan mukaan 320 metriä pitkä. Betonipadon osuus on noin 130 metriä ja loput on maapatoa. Jokilaakso on niin syvä, ettei rantapenkereille on tarvinnut rakentaa maapatoa.[2][4]

VoimalaitosMuokkaa

Voimalassa toimii pystyasennossa kolme Kaplan-turbiinia, joiden kapasiteetti on 29 megawattia (MW). Kun joessa on virtaama yli 450 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), tuottaa se sähköenergiaa 87 MW:n teholla. Joen keskivirtaamalla tuotetaan vuodessa 365 gigawattituntia (GWh) sähköä. Voimalan putouskorkeus on patoaltaan ylimmällä vedenpinnan korkeudella 22 metriä.[4]

Sähkögeneraattorien 10 500 voltin jännite nostetaan muuntamossa 110 000 ja 220 000 voltin jännitteeseen siirtolinjoja varten. Voimalan kauko-ohjaus tehdään Pyhäkosken vesivoimalaitoksesta käsin.[4]

HistoriaaMuokkaa

Voimalan rakensi Oulujoki Oy, sen teknisestä suunnittelusta vastasi Imatran Voima Oy ja arkkitehtisuunnittelusta Aarne Ervi, joka suunnitteli myös Nuojuan alueen asuinrakennuksia. Muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Jylhämän voimalaitostyömailta alkoi vuonna 1949 vapautua työvoimaa, jotka pidettiin työssä työttömyysmäärärahojen turvin töissä kahdella uudella Nuojuan ja Pällin voimalaitostyömailla. Näillä työskenteli yhteensä noin 2 000 henkilöä. Syksyllä 1950 aloitettiin voimalaitoksen rakentaminen ja ensimmäisen voimakoneiston asennus alkoi vuonna 1954 ja viimeinen valmistui tammikuussa 1955. Vesiturbiinit olivat Tampellan ja Karlstads Mekaniska verkstadin valmistamiaja niitä käytettiin 136 kierrosta minuutissa [4]. Sähkögeneraattorit saksalaisen AEG:n valmistamia. Niiden kapasiteetti oli 30 MVA ja ne tuottivat sähköä 10 500 voltin jännitteellä. Nuojuan voimalaitos oli rakentamiskustannuksiinsa nähden Oulujoen voimaloista edullisin.[1][8]

Vuonna 2009 ilmoitettiin Nuojuan kapasiteetiksi 80 MW, vuosittaiseksi tuotannoksi 380 GWh ja sen rakennevirtaamaksi 450 m³/s [3]. Vuonna 2016 uudistettiin kolmannen vesiturbiinin juoksupyörä ja sähkögeneraattori. Tämä paransi kolmannen turbiinin kapasiteettia 6 MW ja voimalan kapasiteetti nousi 87 megawattiin.[5]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Oulujoen voimalaitosrakentaminen kirjastovirma.fi. KirjastoVirma. Viitattu 26.4.2020.
  2. a b c d e Nuojuan vesivoimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.4.2020.
  3. a b c d Pylvänäinen, Mika & Isid, Diar & Aalto, Marko: Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma. Kainuun ympäristökeskus & Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3679-5. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.4.2020).
  4. a b c d e f g h Myllykylä, Turkka: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset (PDF) (liite Nuojua (vers. B)) 1995–1999. Helsinki: Museovirasto, Fortum Oyj (IVO Oy). Viitattu 18.3.2020.
  5. a b c d Fortum investoi Oulujoella Nuojuan vesivoi­ma­lai­toksen kolmos­ko­neiston uudis­ta­miseen fortum.fi. 2016. Fortum Oyj. Viitattu 26.4.2020.
  6. Nuojua Hydropower Plant fortum.com. 2020. Fortum Oyj. Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
  7. a b Vesivoi­ma­lai­tokset fortum.fi. 2020. Fortum Oyj. Viitattu 26.4.2020.
  8. Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 26.4.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa