Avaa päävalikko

Matematiikassa termiä numeroituva käytetään kuvaamaan joukon sisältämien alkioiden lukumäärää. Jos joukossa on ääretön määrä alkioita, numeroituvuus ilmaisee äärettömän määrän laadun. Äärettömien joukkojen kokoeroja voi selvittää vertailemalla joukkojen alkioiden lukumääriä keskenään. Vaikka molemmat joukot ovat äärettömän suuria, voi toinen joukko sisältää merkittävästi enemmän alkioita kuin toinen joukko. Tällöin sanotaan sen olevan mahtavampi joukko.

Numeroituvuuden termin otti käyttöön joukko-opin luoja Georg Cantor vuonna 1874 julkaistussa kirjoituksessaan ja hän todisti sillä monien joukkojen mahtavuuden olevan sama kuin luonnollisten lukujen joukolla.

Äärettömien joukkojen vertailuMuokkaa

Eräissä lukujoukoissa on alkioita ääretön lukumäärä, joten tavanomainen lukumäärän laskeminen luettelemalla joukon alkiot ei onnistu. Kahden äärettömän joukon kokoa voidaan kuitenkin verrata muodostamalla alkioparien joukko kummankin joukon alkioista. Esimerkiksi joukoista, joissa on luonnolliset luvut ja parilliset luonnolliset luvut, voidaan muodostaa alkioparijoukko, jossa on alkiot

 

Tässä joukossa vasen pari on luonnollisen luvun alkio ja oikea pari parillisen luonnollisen luvun alkio. Vaikka kummankin joukon alkioita on ääretön määrä, voidaan niistä muodostaa parit, joiden muodostamiseen osallistuvat lopulta kaikki kummankin joukon alkiot. Tästä päätellään, että alkioiden lukumäärä on "sama", vaikka itse lukumäärää ei määritetä.

Edelliseen esimerkkiin sisältyy paradoksi (katso Galilein paradoksi), joka on kiehtonut matemaatikkoja toista sataa vuotta. Miten voi parillisia lukuja olla yhtä monta kuin luonnollisia lukuja? Eikö parillisia lukuja ole puolet vähemmän kuin luonnollisia lukuja? Cantorin ajatusleikki parinmuodostuksesta osoittaa kuitenkin, että kumpikin lukujoukko on ehtymätön ja jokaiselle alkiolle löytyy aina toisesta lukujoukosta pari. Äärettömien joukkojen tapauksissa joukon kokoa kutsutaankin joukon mahtavuudeksi erotukseksi äärellisten joukkojen koosta. Äärettömän joukon kokoa ei arvoida numeerisesti vaan sen mahtavuutta arvioidaan vertailujoukon avulla. Vertailun tulos on, että toinen joukko on yhtä mahtava tai mahtavampi kuin toinen joukko. Joukot voidaan asettaa mahtavuusjärjestykseen vertailun avulla.[1]

MääritelmäMuokkaa

Joukko   on numeroituva kahdessa tapauksessa.   on numeroituva, jos sen mahtavuus on äärellinen. Esimerkiksi suomalaiset aakkoset on numeroituva joukko, koska aakkoset voidaan lueteltuina (aakkosjärjestyksessä) laskea ja niitä on äärellinen määrä 29.   on numeroituvasti ääretön, jos se on yhtä mahtava kuin luonnollisten lukujen   joukko. Parinmuodostus vertailujoukon   kanssa jatkuu äärettömän monta kertaa tai jää kesken, mutta jokaiselle joukon   alkiolle riittää joukosta   pari.

Jos parinmuodostusprosessissa huomataan tilanne, että joukossa   on alkioita, joita ei pystytä luetteloimaan joukon   alkioilla, kutsutaan joukkoa   ylinumeroituvaksi. Intuitiivisesti ajatellaan, että joukossa   on "enemmän alkioita" kuin joukossa   eli se on mahtavampi joukko. Esimerkiksi reaalilukujen joukko   on osoitettu mahtavammaksi kuin   eli se on ylinumeroituvasti ääretön.[2]

MerkintäMuokkaa

Joukon   mahtavuutta merkitään matematiikan kirjallisuudessa joko   tai  . Joukkojen mahtavuuden suuruus ilmaistaan heprean kielen aakkosella  , joka lausutaan "alef". Numeroituvan joukon  , kuten myös luonnollisten lukujen joukon  , mahtavuutta merkitään kardinaaliluvulla  . Tämän arvo on   ja se on pienin ääretön kardinaaliluku.[3]

Jos joukko on ylinumeroituva, joukon mahtavuus ilmaistaan kardinaaliluvuilla   tai   tai ..., missä kardinaaliluvut ovat   eri mahtavuudella ylinumeroituvuuden laadun mukaan. Kardinaaliluvuilla on suuruusjärjestys  .[4]

Numeroituvuuden määritys funktion kuvauksenaMuokkaa

Vertailuparien muodostus voidaan tulkita karteesisen tulon   muodostamiseksi, mikä voidaan lausua myös funktion kuvauksen avulla. Silloin kuvaus tutkittavasta lukujoukosta luonnollisten lukujen joukkoon

 

vastaisi parinmuodostusta siten, että kuvauksen   lähtö- ja maalijoukon alkiot ovat pareja. Jos kuvaus   on injektio, on lähtöjoukko numeroituva tai numeroituvasti ääretön. Jos kuvaus on peräti bijektio, on lähtöjoukko   numeroituvasti ääretön.[5]

Yleisiä tuloksiaMuokkaa

Numeroituvien joukkojen aidot osajoukot ovat myös numeroituvia. Jos esimerkiksi rationaaliluvut on numeroituva joukko, myös sen osajoukko kokonaisluvut on numeroituva. Myös numeroituva määrä numeroituvia joukkoja muodostaa unionina numeroituvan joukon.[5]

Esimerkkejä numeroituvista äärettömistä joukoistaMuokkaa

Edellisen esimerkin mukaisesti parilliset positiiviset luvut ovat numeroituvasti ääretön joukko. Samoin ovat esimerkiksi kokonaislukujen ( ), algebrallisten lukujen ja rationaalilukujen joukot ( ) numeroituvia.[1]. Sitä vastoin esimerkiksi reaalilukujen joukko   ei ole numeroituva vaan ylinumeroituva eli aidosti mahtavampi kuin mikään edellä mainituista.

Todistus kokonaislukujen osaltaMuokkaa

Kokonaisluvut   voidaan osoittaa numeroituvasti äärettömäksi joukoksi Cantorin esittämällä yksinkertaisella tavalla. Vaikka joukko on "molemmista päistään" ääretön, voidaan lukujen luettelointi aloittaa lukujoukon keskeltä:

 

Nämä uudelleen ryhmitellyt luvut numeroidaan luonnollisilla luvuilla seuraavasti:

 

Tällä tavalla tavoitetaan kaikki kokonaisluvut ja ne voidaan yhdistää vuorollaan yhden luonnollisen luvun kanssa, kun parinmuodostusta jatketaan äärettömän monta kertaa. Tämän esimerkin perusteella kokonaisluvut ovat numeroituvasti ääretön lukujoukko eli sen mahtavuus on  .

Kokonaislukujen joukko on numeroituvasti ääretön myös siksi, että se on unioni kolmesta numeroituvasta joukosta:

  [1]

Todistus rationaalilukujen osaltaMuokkaa

Rationaalilukujen numeroituvuus on todistettu artikkelissa mahtavuus Cantorin esittelemällä luettelointimenetelmällä.

Numeroituvaisuus voidaan todistaa myös numeroituvien osajoukkojen unionin numeroituvuudella. Jaetaan rationaaliluvut useaan osajoukkoon, jonka alkioilla on aina samat nimittäjät. Tällainen osajoukko on esimerkiksi  , jonka alkioilla on nimittäjänä kokonaisluku  :

 

Joukko   on  :n arvosta riippumatta numeroituvasti ääretön, koska alkioita on yhtä monta kuin murtolukujen osoittajissa olevat kokonaisluvut.

Kaikki rationaaliluvut   saadaan osajoukkojen   unionina, kun   käy läpi kaikki kokonaisluvut  

 

missä osajoukkoja on numeroituvasti ääretön joukko.[1]

Numeroituvien joukkojen karteesiset tulotMuokkaa

Rationaalukujen todistelu on samantapainen myös kahden numeroituvan joukon karteesisen tulon numeroituvuuden todistelussa. Esimerkiksi kahden luonnollisen joukon karteesinen tulo   on siten myös numeroituva joukko. Itse asiassa kaikki numeroituvien joukkojen kaikki karteesiset tulot   ovat numeroituvia joukkoja.

Keksimällä bijektio  , missä

 

on numeroituvuus toteamisen jälkeen osoitettu.[1][6]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Fuchs, Walter R.: Matematiikka. Suomentanut Mattila, Pekka. Länsi-Saksa: Kirjayhtymä, 1968.
  • Barrow, John D.: Lukujen taivas. Suomentanut Vilikko, Risto. Smedjebacken, Ruotsi: Art House, 1999. ISBN 951-884-231-0.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e Williams, Michael B.: Cardinality (pdf) (luentomoniste) Texas, USA: University of Texas at Austin. (englanniksi)
  2. Weisstein, Eric W.: Countably Infinite (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  3. Weisstein, Eric W.: Aleph-0 (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  4. Weisstein, Eric W.: Aleph-1 (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  5. a b Schwartz, Rich: Countable and Uncountable Sets (pdf) (luentomoniste) 2007. Providence: Brown University. (englanniksi)
  6. Jech, Thomas: Basic Set Teory (html) (luentomoniste) California, USA: Stanford University. (englanniksi)

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Lipschutz, Seymour: Set Theory and Related Topics. McGraw-Hill, 1964. ISBN 0-07-037986-6.