Nollatuntisopimus
Nollatuntisopimus (myös nollasopimus, nollatyösopimus) tarkoittaa työsopimusta, jossa minimityötuntien määräksi on sovittu nolla tuntia.[1] Viikkotunneiksi saattaa olla määritelty esimerkiksi 0–40 tuntia. Käsite ei ole Suomessa juridinen, vaan lakikielessä puhutaan vaihtelevan työajan järjestelyistä. Nollasopimus voi olla joko määräaikainen tai vakituinen.[2]
Nollatuntisopimuksessa viikoittainen työaika joustaa nollaan tuntiin eli työttömyyteen asti riippuen siitä onko työnantajalla tarjota työtunteja. Silti nollatuntisopimus ei ole sama asia kuin keikkatyö tai työttömyys. Nollasopimuksella ollaan koko ajan työsuhteessa, vaikka töitä ei olisi. Keikkatöissä taas uusi työsopimus tehdään aina uuden keikan ilmaantuessa.[3]
Nollatuntisopimukset on kielletty joidenkin alojen työehtosopimuksissa, esimerkiksi kaupan-, matkailu- ja ravintola-alan.[2]
Epävakaalla työtilanteella, kuten nollatuntisopimuksella, on brittitutkimuksen mukaan suora negatiivinen vaikutus nuorten mielenterveyteen ja yleiseen terveydentilaan.[4]
Yleisyys muokkaa
Tilastokeskuksen vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan neljä prosenttia eli noin 83 000 Suomen palkansaajista työskentelee nollasopimuksella. Heistä 57 % on naisia ja lähes 50 % alle 25-vuotiaita. Kaikkien nollatuntisopimuksella työskentelevien keskimääräinen viikkotuntiaika oli 23 tuntia. Eniten sopimuksia esiintyy tukku- ja vähittäiskaupassa, terveys- ja sosiaalipalvelualalla sekä majoitus- ja ravitsemusalalla.[2] Niitä käytetään usein silloin, kun työvoimaa tarvitaan tavallista enemmän: keväisin ja ruuhka-aikoina.[5]
Pääasiallisesti opiskelevia nollatuntisopimuslaisia on 36 prosenttia, osa-aikaisesti työskenteleviä ansiotyöntekijöitä 25 prosenttia ja kokoaikaisesti työskenteleviä 29 prosenttia. Nollasopimuksen solmineista 30 prosenttia haluaisi lisätunteja. Opiskelijoille työtuntien vähäisyys ei tavallisesti ole ongelma.[1]
Sisältö muokkaa
Nollatuntisopimus antaa työnantajalle mahdollisuuden pakottaa työntekijät joustamaan oikeuksistaan.[1] Osa työnantajista luistaa nollatuntisopimuksen varjolla lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisestä työntekijöilleen, vaikka työterveyshuoltolaki ei tällaista salli.[3] SAK:n mukaan työnantajat kiertävät nollatuntisopimuksilla koeaikaa, sairauslomaa, työkyvyttömyyttä ja irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä.[6]
Jos työntekijä haluaa irtisanoutua, koska ei tule nollasopimuksella toimeen, hänelle tulee tavanomainen 90 päivän karenssi työttömyysturvaan. Nollatuntisopimus voi haitata työntekijää myös työsopimuksen päätyttyä. Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen saaminen edellyttää vähintään 18 viikkotunnin työssäoloa.[3]
Nollatuntityössä työntekijä saa myös kieltäytyä tarjotuista työtunneista. Ongelmana on kuitenkin, että työtunneista kieltäytyville työntekijöille saatetaan olla tarjoamatta työtunteja jatkossa.lähde? Laki ei kiellä työntekijää sopimasta useaa nollatuntisopimusta monen samalla alalla toimivan yrityksen kanssa. Joidenkin työtehtävien luonne saattaa kuitenkin sitoa yhteen työnantajaan.[3]
Kertyvät lomapäivät maksetaan yrityksestä riippuen rahana jokaisessa tilissä tai sitten niitä voi kerryttää.[3]
Suhtautuminen muokkaa
TNS Gallupilla tammikuussa 2015 tehdyn kyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista halusi kieltää nollatuntityösopimukset lailla, 24 prosenttia taas ei halunnut. Yrittäjistä 45 prosenttia halusi kieltää nollasopimukset lailla ja 37 prosenttia oli niiden kannalla.[7]
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi keväällä 2015, että nollasopimuksien käyttäminen loppuisi, jos puolue olisi mukana hallituksessa.[2] Myös SDP:n entinen työministeri Lauri Ihalainen haluaa säätää lain vähimmäistyöajan ehdoista.[8]
Ammattiliittojen keskusjärjestöt muokkaa
Ammattiliitojen keskusjärjestöistä SAK haluaa kieltää nollasopimukset ja tukee asiaa vaativaa kansalaisaloitetta.[6]
Akava ei halua kieltää nollasopimuksia, koska näkee ne opiskelijoiden kohdalla myönteisinä.[9] Kansalaisaloite ei tosin ole kieltämässä opiskelijoiden vapaaehtoisia nollasopimuksia.[10] Akava haluaa lisätä nollasopimuksiin reilut ehdot. Järjestön mukaan ei kuulu tulla karenssia, jos työntekijä eroaa työtuntien puutteen vuoksi; työsuhteen päättyessä on oltava työttömyysturva ja vakinaisen nollatuntityöntekijän on saatava samat työsuhde-edut kuin täysiaikainen. Työsuhde on myös muutettava täysiaikaiseksi, jos työntekijä tekee täyttä päivää.[9]
STTK kirjasi nollasopimukset lakiin ja ulottaisi työ- ja sosiaaliturvalakien suojan koskemaan nollasopimuksia. Järjestön mukaan työntekijän tulee pystyä ennakoimaan tulevien töiden ja palkan määrä, jotta työnantajat eivät voisi siirtää itselleen kuuluvia riskejä työntekijöiden kannettavaksi.[11]
Työnantajajärjestöt muokkaa
Elinkeinoelämän järjestö Suomen Yrittäjät vastustaa nollasopimukset kieltävää kansalaisaloitetta. Sen mukaan kielto olisi tuhoisa työllisyydelle, koska Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan työvoimaa ei korvattaisi kokoaikatyöllä, vaan etenkin yrittäjien suuremmalla työmäärällä ja muiden työntekijöiden työajan lisäyksellä.[6]
Työnantajaliitto Kaupan liitto kannattaa alalla olevaa minimituntimäärää muuallekin, mutta ei pidä 18 viikkotunnin minimiä realistisena.[2]
Kansalaisaloite muokkaa
Nollasopimusten kieltoa ajaa Metalliliiton nuorten aloittama kansanliike Operaatio Vakiduuni.[12] Liikkeen tekemä kansalaisaloite vaatii vähintään 18 tunnin viikkotyöaikaa osa-aikatyöhön, koska se on myös ansiosidonnaisen korvauksen edellytys. Työaika voisi yhä alittaa 18 tuntia perustellusta syystä, kuten opiskelun, lastenhoidon tai osittaisen vanhuuseläkkeen takia.[10]
Aloite sai toukokuussa 2015 kasaan tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, jotta se etenee eduskunnan käsittelyyn.[13] Aloite keräsi kaikkiaan 62 000 allekirjoitusta. Aloite luovutettiin eduskunnalle 4. joulukuuta 2015.[14] Saman kuun aikana työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kuuli työmarkkinajärjestöjä aiheesta.[6]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Tämä yllätysluku julki ensimmäistä kertaa – koskee 83 000 suomalaista Uusi Suomi. Viitattu 6.4.2016.
- ↑ a b c d e Tilastokeskus: Yllättävän monella palkansaajalla on nollatuntisopimus HS.fi. Viitattu 6.4.2016.
- ↑ a b c d e Mikä on nollatuntisopimus? Yle Uutiset. Viitattu 6.4.2016.
- ↑ Brittitutkimus: Nollatuntisopimuksilla selviä vaikutuksia nuorten aikuisten mielenterveyteen Yle.fi/Uutiset.
- ↑ Nollatuntisopimus voi sopia väliaikaiseksi ratkaisuksi – "ei se yksin kata kaikkia menoja" Yle Uutiset. Viitattu 6.4.2016.
- ↑ a b c d Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta järjestää tänään keskiviikkona julkisen kuulemisen nollatuntisopimuksista. Kauppalehti. 30.3.2016. Viitattu 6.4.2016.
- ↑ Nollasopimusten kieltäminen saa laajaa kannatusta Insinööri-lehti. 28.2.2015. Insinööriliitto IL. Arkistoitu 17.4.2016. Viitattu 6.4.2016.
- ↑ Juttuarkisto - Aamulehti. Aamulehti. Arkistoitu 7.4.2016. Viitattu 6.4.2016. fi-FI
- ↑ a b Akava: Nollatuntisopimuksilla työskenteleville reilut pelisäännöt Demokraatti.fi. Viitattu 6.4.2016.
- ↑ a b SAK: Nollatuntisopimukset rapauttavat työntekijöiden oikeusturvan www.akt.fi. Viitattu 6.4.2016.
- ↑ STTK:n Murto: Lainsäädäntöä nollatuntisopimuksella työskentelevien turvaksi Pro. 30.3.2016. Ammattiliitto Pro. Arkistoitu 20.4.2016. Viitattu 6.4.2016.
- ↑ OVD | Keitä me olemme operaatiovakiduuni.fi. Arkistoitu 24.3.2016. Viitattu 6.4.2016.
- ↑ Nollatuntisopimusten kieltoa tavoitteleva kansalaisaloite sai 50 000 nimeä täyteen Yle Uutiset. Viitattu 6.4.2016.
- ↑ ”Työsuhdeturva on työntekijöiden turva mielivaltaa vastaan” – kansalaisaloite luovutettiin eduskuntaan Demokraatti.fi. Viitattu 6.4.2016.