Mýkonos
Mýkonos (kreik. Μύκονος; myös Míkonos) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 86,125 neliökilometriä ja asukasluku 10 110 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Mýkonos kuuluu Mýkonoksen kuntaan, Mýkonoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Mýkonoksen kaupunki.[1]
Maantiede muokkaa
Mýkonos sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskellä ja kuuluu Kykladien pohjoisimpiin saariin. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Tínos luoteispuolella, Ríneia länsipuolella sekä Páros ja Náxos eteläpuolella. Kauempana idässä sijaitsee Ikaría.
Lähinnä graniitista koostuvan saaren korkein kohta on Profítis Ilías Varniótis (373 metriä). Karun saaren vesivarat ovat hyvin vähäiset, joten asukkaat joutuvat turvautumaan meriveteen, josta suola on poistettu.
Hallinto, kaupungit ja kylät muokkaa
- Pääartikkeli: Mýkonoksen kunta
Mýkonos kuuluu hallinnollisesti Mýkonoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria, kuten Delos (Dílos).[1]
Suurin osa väestöstä asuu Mýkonoksen kaupungissa (3 783 asukasta) saaren länsirannikolla. Muut saaren suurimmat asutukset ovat Áno Merá (1 459 asukasta), Ornós (1 025), Klouvás (953), Platýs Gialós (833) ja Toúrlos (669).[1] (Katso myös: Luettelo Mýkonoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)
Historia muokkaa
Antiikki muokkaa
- Pääartikkeli: Antiikin Mykonos
Kreikkalaisessa mytologiassa Mykonos oli Zeuksen ja giganttien välisen taistelun tapahtumapaikka, ja saari nimettiin Apollonin pojanpojan Mykonsin mukaan. Erään tarun mukaan saaren kalliot ovat Poseidonin ja Herakleen surmaamien jättiläisten kivettyneitä ruumiita.
Ensimmäiset merkit asutuksesta Mýkonoksella ovat peräisin neoliittiselta kaudelta noin 5100–4500 eaa. Fteliássa[2] sekä Mavrospiliássa. 1000-luvun alussa eaa. joonialaiset asuttivat saaren. Saaren antiikin aikaisen poliksen eli kaupunkivaltion Mykonoksen kaupunkikeskus sijoitetaan nykyisen Mýkonoksen kaupungin paikalle.[3]
Mykonos kehittyi läheisen, silloin tiheään asutun Deloksen saaren vanavedessä. Persialaissotien aikana Mykonos oli aluksi persialaisten puolella, mutta liittyi Ateenan puolelle Persian laivaston hävittyä Salamiin meritaistelussa vuonna 480 eaa. Myöhemmin se kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Aleksanteri Suuren aikaan Mykonos oli kehittynyt merenkulussa ja maataloustuotteiden viennissä, ja Rooman valtakuntaan kuuluessaan saarelaiset nauttivat suorastaan vauraudesta, kunnes 88 eaa. Vähän-Aasian kuningas Mithridates VI valloitti Egeanmereen kuuluvat alueet.
Myöhempi historia muokkaa
1200-luvulla Mýkonos liitettiin Náxoksen herttuakuntaan ja myöhemmin Venetsiaan kuuluneeseen Tínoksen lääniin. 1400-luvulla saari oli Venetsian alusmaana, kunnes osmanit valloittivat sen vuonna 1537.[4] Osmanien valtakaudella tuhansia saarelaisia kaapattiin orjiksi. Saari kuitenkin menestyi taloudellisesti ja sillä oli suuri kauppalaivasto. Kreikan vapaussodan aikaan 1820-luvulla Mýkonoksen sankarihahmoksi nousi Mandó Mavrogénous, joka muun muassa rahoitti vallankumousta ja organisoi ihmiset kapinaan turkkilaisia vastaan vuonna 1822.[4] Kreikan itsenäistymisen jälkeen saaren talous romahti ja se menetti laivastonsa. Vähitellen talous saatiin kuitenkin rakennettua ennalleen.
Matkailu ja nähtävyydet muokkaa
Mýkonos on yksi Kreikan suosituimpia saaria turistien keskuudessa.[4] Säännöllinen höyrylaivaliikenne Mýkonokselle käynnistyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mikä johti matkailun kehittymiseen. Toisen maailmansodan aikaan saari oli saksalaisten miehittämä, mutta turismi nousi jälleen 1950-luvulla. Nykyisin saari on erityisesti kreikkalaisten ja kansainvälisten julkisuuden henkilöiden ja huvijahtien omistajien suosiossa ja siellä on lukuisia trendikkäitä illanviettopaikkoja.
Mýkonoksen nähtävyyksiin kuuluvat Mýkonoksen kaupunki itsessään, mukaan lukien sen ”Pikku-Venetsiaksi” kutsuttu kaupunginosa, sekä kaupungissa sijaitsevat Mýkonoksen arkeologinen museo ja Egeanmeren merenkulkumuseo. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa Panagía Paraportianín kirkko sekä Panagía Tourlianín luostari.[4]
Liikenne muokkaa
Saaren pääsatama on Mýkonoksen kaupunki. Sieltä on yhteys muun muassa Pireukseen ja lähisaarille. Mýkonoksen lentoasema, josta on lentoja Ateenaan, sijaitsee noin kolme kilometriä kaupungista kaakkoon.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Archaeological Site of Ftelia In Mykonos. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”506 Mykonos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d ”Mykonos”, Greek Island Hopping 2008, s. 229–237. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mýkonos Wikimedia Commonsissa
