Wikipedia

Matti Kuusela

suomalainen toimittaja

Matti Kuusela (s. 12. kesäkuuta 1956) on eläkkeellä oleva suomalainen toimittaja. Hän työskenteli Aamulehdessä lähes 40 vuoden ajan.[1] Kuusela sai urallaan monia journalismialan palkintoja. Vuonna 2024 Kuusela paljasti elämäkerrassaan Journalisti - Toisenlainen toimittaja (Warelia 2024, sivut 104, 157 ja 263-264) että oli kirjoittanut joihinkin juttuihinsa sepitettä.

Ura muokkaa

Matti Kuusela aloitti toimittajanuransa vuonna 1981 ja toimi vakituisena toimittajana Aamulehdessä vuodesta 1983 vuoteen 2020, jolloin hän jäi eläkkeelle. Tämän jälkeen Kuusela jatkoi satunnaisena avustajana.[1][2] Kuusela työskenteli urheilutoimittajana, sunnuntaisivujen toimittajana ja vuodesta 2000 alkaen kulttuuritoimittajana.[1]

Pääosan urastaan Kuusela on toiminut kerronnallisen journalismin parissa ja tehnyt muun muassa reportaaseja, matkakertomuksia, henkilöhaastatteluja ja kolumneja.[2] Hän on saanut urallaan useita merkittäviä palkintoja, kuten Valtion tiedonjulkistamispalkinnon, yhdessä toimittaja Vesa Laitisen kanssa Tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon, Sanomalehtien Liiton Vuoden paras sanomalehtijuttu -palkinnon ja yhdessä valokuvaaja Raine Lehtorannan kanssaBonnierin Suuren journalistipalkinnon Vuoden juttu -sarjassa.[3] Kuusela tunnettiin erityisesti ulkomaan reportaasimatkoistaan, joita hän teki eri puolille maailmaa, Aasiaan, Lähi-itään, Venäjälle ja Ukrainaan. Kuusela toimi myös Pekingin kirjeenvaihtajana puoli vuotta vuonna 2004.[1]

Vuonna 2016 Aamulehti sai Julkisen sanan neuvostolta langettavan päätöksen Matti Kuuselan kirjoittamasta reportaasista. Aamulehden katsottiin rikkoneen hyvää journalistista tapaa ja neuvosto antaa sille huomautuksen.[4]

Kuusela asuu Nokialla vaimonsa kanssa. Heillä on kaksi aikuista lasta.[1]

Kuuselan elämäkerta ja fiktio journalismissa muokkaa

Maaliskuussa 2024 Kuusela paljasti elämäkerrassaan Journalisti - Toisenlainen toimittaja (Warelia 2024), että oli kirjoittanut joihinkin juttuihinsa sepitettyjä kohtauksia ja ihmisiä.[3] Elämäkerran julkaisun jälkeen Aamulehti poisti verkosta 551 Kuuselan kirjoittamaa juttua ja käynnisti sisäisen selvityksen. Aamulehden mukaan sepitettä sisältävien juttujen kokonaismäärää oli vaikea selvittää.[2] Ylen haastattelussa Kuusela sanoi, ettei ollut "koskaan vääristellyt kenenkään haastateltavan sanomisia" ja arvioi käyttäneensä fiktiota vain noin seitsemässä jutussaan. Yksi mainituista jutuista on yksi osa 15-osaisesta reportaasista "Bakusta Pekingiin", josta Kuusela ja valokuvaaja Raine Lehtoranta palkittiin Bonnierin Suurella Journalistipalkinnolla v.2006. [5][6]

Kuusela sanoi käyttäneensä kirjoituksissaan tyylikeinoina liioittelua, sarkasmia ja hämmästelyä. Kuuselan mukaan lukijoiden pitäisi ymmärtää, että kaikki jutut eivät ole täysin totta.[3] Kuuselan sanoi, että Aamulehden päätös poistaa tämän jutut verkosta tuhoaa hänen elämäntyönsä.[7]Poistoista on tehty kantelu Julkisen sanan neuvostoon.[8]

Aamulehden entisten ja nykyisen päätoimittajan esittivät tapauksesta eriäviä näkemyksiä.[9] Kuuselaa puolustivat vuosina 1998–2010 päätoimittajana toiminut Matti Apunen ja vuosina 2010–2017 vastaavana päätoimittajan toiminut Jouko Jokinen. Apunen puolusti Kuuselan kokeellista tyyliä ja sanoi ymmärtävänsä kontekstin, missä jutut on julkaistu. Apusen mukaan uutisjutuissa rajat ovat ehdottomia, mutta kokeellinen lehtiteksti on eri asia.[10] Jokisen mukaan Kuusela teki journalismia omalla tavallaan, ja että lukijoiden tuli "odottaa jotain ihan muuta kuin normaalia uutistekstiä", kun jutun kirjoittaja oli Kuusela.[9]

Aamulehden nykyinen päätoimittaja Sanna Keskinen puolusti lehden päätöstä poistaa Kuuselan jutut verkosta. Keskisen mukaan Kuuselan itse kirjoittama kuvaus muistelmateoksessa on "aika vastaansanomaton todistus siitä, että ongelmia on todennäköisesti muissakin kuin noissa kolmessa jutussa”. Keskinen nosti esimerkiksi sen, että muistelmateoksessaan Kuusela kuvaa, kuinka päätti puolustaa Kiira Korven runokirjaa muun muassa siksi, että Korven äiti on Kuuselan kurssitoveri.[7]

Vuosina 2018–2023 Aamulehden vastaavana päätoimittajana toimineen Jussi Tuulensuu totesi, että journalismissa tulee kirjoittaa vain totta.[9] Asiaan otti kantaa myös Helsingin Sanomien pääkirjoitus otsikolla Journalismin pitää olla totta.[11]

Kuuselan tapausta on verrattu vastaaviin Suomessa ja maailmalla. [2][12][huom 1][huom 2]

Tunnustukset muokkaa

Huomautukset muokkaa

  1. ↑ Valeuutistapauksia maailmalla. Vuonna 2002 uutistoimisto AP irtisanoi toimittaja Christopher Newtonin valeuutisten takia. Seuraavana vuonna New York Timesin toimittaja Jayson Blair paljastui valehtelijaksi. Vuonna 2018 Der Spiegel -lehden Claas Relotius jäi kiinni faktojen vääristelystä ja haastateltavien keksimisestä. Vuonna 2022 USA Today poisti 23 juttua keksittyjen lähteiden takia.[2][12] Tunnettuja tapauksia ovat myös The New Republic -lehden toimittaja Stephen Glass (tapauksen pohjalta tehty Väritetty totuus -elokuva) ja The Boston Globen kolumnisti Patricia Smith 1990-luvulla; Janet Cooke, joka vuonna 1980 voitti Pulitzerin The Washington Post -lehteen keksimällään jutulla; sekä Nik Cohn, jonka New York -lehteen keksimä juttu antoi aiheen elokuvalle Saturday Night Fever (1977) [13].
  2. ↑ Valeuutistapaus Suomessa. Iltalehti joutui toukokuussa 2023 poistamaan verkkosivuiltaan 33 Ukrainan sotaa käsitellyttä artikkelia. Lehden selvitys paljasti avustajan toiminnassa epäeettisyyksiä, kuten kuvien väärinkäyttöä eri aikoina ja paikoissa. Tämä herätti epäilyksiä myös muiden juttujen tietojen totuudenmukaisuudesta.[2]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f Annu Laine: 60 vuotta: Toimittaja Matti Kuusela antaa viisi ja puoli neuvoa Aamulehti. 13.6.2016. Arkistoitu 31.1.2018. Viitattu 31.1.2018.
  2. ↑ a b c d e f Aamulehti poistaa 551 toimittaja Matti Kuuselan juttua verkosta Aamulehti. 22.3.2024.
  3. ↑ a b c Anu Leena Hankaniemi, Antti Palomaa: Matti Kuusela Ylelle: En arvannut, että minua ruvetaan syyttämään Yle. 22.3.2024.
  4. ↑ 6193/SL/16 LANGETTAVA. Julkisen sanan neuvosto. 21.9.2016. Viitattu 26.3.2024.
  5. ↑ Palkitut 2006 Suuri Journalistipalkinto. 21.3.2007. Viitattu 22.4.2024.
  6. ↑ Matti Kuusela Ylelle: En arvannut, että minua ruvetaan syyttämään – myönsi keksineensä juttuihinsa kohtauksia Yle Uutiset. 22.3.2024. Viitattu 22.4.2024.
  7. ↑ a b Tuomasjukka, Tuukka.: ”Toivon, että en olisi ikinä ryhtynyt toimittajaksi”, sanoo Matti Kuusela – tutkijan mukaan Aamulehti on vastuussa siitä, että toiminta sai jatkua Journalisti. 25.3.2024. Viitattu 26.3.2024.
  8. ↑ Antti Palomaa, JSN sai kantelun Aamulehden päätöksestä poistaa satoja juttuja verkosta Yle.fi, uutiset, 22.3.2024, viitattu 22.3.2024
  9. ↑ a b c Kokko, Tuomas: Jouko Jokinen arvostelee Aamu­lehden päätöstä poistaa palkitun toimittajan juttuja Helsingin Sanomat. 23.3.2024.
  10. ↑ Veli-Pekka Lehtonen: Ex-päätoimittaja Matti Apunen alaisensa sepittämistä lehtijutuista: ”Journalismissa pitäisi olla tilaa leikittelylle” Helsingin Sanomat. 22.3.2024.
  11. ↑ Pääkirjoitus | Journalismin pitää olla totta Helsingin Sanomat. 25.3.2024. Viitattu 21.4.2024.
  12. ↑ a b Jussi Lehmusvesi, Veli-Pekka Lehtonen: Palkitun toimittajan jutuista paljastui keksittyjä asioita, Aamulehti poistaa 551 juttua Helsingin Sanomat. 22.3.2024.
  13. ↑ Shattered Glass | Vanity Fair web.archive.org. 5.2.2015. Viitattu 23.3.2024.
  14. ↑ Simopekka Virkkula: Aamulehden toimittajalle Matti Kuuselalle merkittävä kulttuuripalkinto aamulehti.fi. Viitattu 29.1.2020.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Matti_Kuusela&oldid=22343917”