Haastattelu

tiedonhankintamenetelmä

Haastattelu on ihmisen puhuttamista kysymyksiä esittämällä, varsinkin tarkoituksena saada häneltä joukkoviestimissä julkaistavaa tietoa tai lausunto, tai tutkimustarkoituksessa.[1]

Urheiluvalmentajaa haastatellaan.

HaastattelututkimusMuokkaa

Haastattelu on laajalti käytetty menetelmä humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaineiston keräämisessä. Tutkimushaastatteluissa voidaan rakenteellisesti erottaa ainakin kaksi perustyyppiä: lomakehaastattelu eli ns. strukturoitu haastattelu ja teemahaastattelu. Lomakehaastattelussa haastattelija esittää haastateltavalle kysymyksiä valmiiksi luodusta (strukturoidusta) kysymysluettelosta; teemahaastattelu taas etenee vapaamuotoisemmin, haastattelijan määrittelemien aihepiirien eli teemojen pohjalta. Syvähaastattelussa korostuu haastattelijan ammattitaito, vuorovaikutusosaaminen ja aihepiirin tuntemus, koska haastattelun eteneminen määräytyy haastattelijan ja haastateltavan dialogissa ilman voimakkaasti ohjaavaa kaavaa.

Historiantutkimuksessa haastatteluilla voidaan kerätä katoavaa muistitietoa tallennettavaan muotoon (esimerkiksi äänitteeksi tai kirjalliseksi asiakirjaksi).

TyöpaikkahaastatteluMuokkaa

Työpaikkahaastattelussa selvitetään työtä hakevan henkilön soveltuvuutta ja motivaatiota kyseiseen työtehtävään. Työpaikkahaastattelussa sekä työnantaja että työntekijä kertovat itsestään. Työnantaja kertoo yrityksestä ja työtehtävästä. Työnhakija kertoo omista valmiuksistaan, toiveistaan ja motivaatiostaan sekä tulevaisuudensuunnitelmistaan.

MielipidetiedustelutMuokkaa

Niin sanottua yleistä mielipidettä selvittävistä haastatteluista käytetään usein arkikielessä nimitystä gallup, jolla viitataan George Gallupin kehittämään menetelmään. Mielipidetiedusteluja teettävät esimerkiksi yritykset. Myös tiedotusvälineet tilaavat usein mielipideselvityksiä ajankohtaisista kiistakysymyksistä ja julkaisevat tulokset näyttävästi uutisena.

Haastattelu toimitustyössäMuokkaa

Haastattelu kuuluu journalistisen työskentelyn perusmenetelmiin. Haastattelua käytetään useilla tavoilla. Henkilöhaastattelu luo kuvaa haastatellun persoonasta. Asiahaastattelun aiheena on tietty aihe tai tilanne. Uutishaastattelussa tiedustellaan haastateltavalta uutisen aiheeseen liittyviä ajankohtaisia tai taustatietoja tai mielipiteitä. Ristiriitahaastattelu on tasapuolisuuteen pyrkivä asiahaastattelu, joka pyrkii valottamaan kiistanalaista aihetta useasta eri näkökulmasta. Kiertokysely, esimerkiksi ”katugallup” ohikulkijoita pysäytellen, on usein pikemminkin viihteellinen kuin kovin informatiivinen keino valottaa erilaisia käsityksiä aiheesta. Viihdehaastattelu pyrkii välittämään tunnelmia ja mielialoja ja pikemminkin viihdyttämään kuin informoimaan yleisöä.[2] Taustahaastattelussa toimittaja hankkii tietoja jutun pohjaksi, mutta haastateltavan nimeä ja hänen repliikkejään ei välttämättä mainita jutun yhteydessä.

LähteetMuokkaa

  1. haastatella. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2021.
  2. Pakkanen, Leena: ”Haastattelun kieli”, Elävää suomea. Yleisradion kieliopas, s. 52–53. Toim. Seppo Kahila. Gummerus, 1979. ISBN 951-20-1747-4.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena: Teemahaastattelu. 4. painos (7. painos 1995). Helsinki: Yliopistopaino, 1988. ISBN 951-570-030-2.
  • Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena: Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2008. ISBN 978-952-495-073-2.
  • Ruusuvuori, Johanna & Tiittula, Liisa (toim.): Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-169-0.
  • Ruusuvuori, Johanna & Nikander, Pirjo & Hyvärinen, Matti (toim.): Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino, 2010. ISBN 978-951-768-309-8.
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.