Avaa päävalikko

Martti Hela

suomalainen opettaja ja säveltäjä

Martti Mikael Hela ent. Helander (7. joulukuuta 1890 Tampere25. lokakuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen opettaja, urkuri ja säveltäjä. Hän sai professorin arvon 1954.

Martti Hela
Martti Helander
Martti Hela keski-iässä.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 7. joulukuuta 1890
Tampere
Kuollut 25. lokakuuta 1965 (74 vuotta)
Helsinki
Ammatti opettaja, rehtori, urkuri, säveltäjä
Arvonimi professori
Puoliso I Anna Maria Hela (o.s. Kiviranta), II Maj Karin Hela (ent. Kivekäs o.s. Snellman)
Lapset Ilmo, Jarmo Antamo ja Raili Anneli
Vanhemmat Aksel Mikael Hela ja Serafina Hela (o.s. Stenstam)
Muut tiedot
Aktiivisena 1917-1964
Koulutus kanttori-urkuri, filosofian kandidaatti, lisensiaatti, tohtori
Merkittävät teokset oratorio Valtakunta
Tyyli sävelsi kantaatteja, oratorioita, sävelsi ja myös runoili kuoro- ja yksinlauluja, kirjoitti ja suomensi kirjoja

PerhetaustatMuokkaa

Martti Hela syntyi Aksel Mikael ja Serafina (o.s. Stenstam) Helan (ent. Helanderin) perheeseen.

Helan puoliso oli Anna Maria Kiviranta (1892–1931). Akateemikko Ilmo Hela (1915–1976) oli heidän poikansa. Toinen poika Jarmo Antamo Hela (1919–1939) kuoli talvisodassa. Hänet löydettiin kaatuneena Suomussalmen Hulkonniemen viivytystaistelujen jälkeen Kiantajärven Niskanselän jäältä 8. joulukuuta 1939.[1] Heillä oli myös tytär Raili Anneli Penttinen o.s. Hela (1921–2008).[2] [3]

Anna Marian kuoltua vuonna 1931 avioitui Martti Hela seuraavana vuonna leskirouva Maj Karin Kivekkään o.s. Snellman (1889–1990) kanssa[4]. Avioliiton myötä tuli myös Majn tytär Kaja Arjas o.s. Kivekäs[5](1918–1978) sisareksi muille perheen lapsille.

KoulutusMuokkaa

Hela kirjoitti ylioppilaaksi 1908. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa syksystä 1908 kevääseen 1909 luonnontieteitä fysikaalis-matemaattisessa osastossa. Musiikkitiede tuli jo silloin mukaan enenevässä määrin. Hela valmistui Helsingin lukkari-urkurikoulusta kanttori-urkuriksi 1912. Syksyllä 1910 hän kirjoittautui historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Hän opiskeli yliopistossa musiikkitiedettä, erityisesti sävellystä, professori Ilmari Krohnin johdolla. Opintoaloina Helalla oli myös estetiikka, kirjallisuus sekä taidehistoria. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1914, lisensiaatiksi 1925 ja väitteli tohtoriksi 1932. Ulkomaisia opintoja hän harjoitti Berliinissä ja Dresdenissä. Hela oli mieleltään englantilaissuuntatunut, anglofiili[6]. Hän teki lisäksi opintomatkoja Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin.

TyöuraMuokkaa

Hela aloitti työuransa Suomen kirkon sisälähetysseuran kirkkomusiikkiosaston johtajana 1916–1919. Rauman seminaarin musiikin lehtorina hän toimi 1919–1927, Kajaanin seminaarin johtajana ja kasvatusopin opettajana 1927–1943, Heinolan seminaarin rehtorina 1943–1947 ja Helsingin väliaikaisen opettajakorkeakoulun rehtorina 1947–1954. Presidentin valitsijamiehenä hän oli 1931, 1937 ja 1943.

Hela oli tutustunut Englannissa herbartzilleriläiseen opetusmetodiin ja käytti sitä. Hän myös järjesti opiskelijoille ulkomaanmatkoja Englantiin. Hän kuului vuosikymmeniä Moraalinen varustautuminen, MRA, -järjestöön.[6]

 
Kajaanin seminaarialue vaurioitui pahasti helmikuun 1940 suurpommituksessa.

Helan toiminnoissa oli ennakkoluulottomuutta ja ripeyttä. Radiota käytettiin  Kajaanin seminaarissa opetuksen apuvälineenä heti kun ne tulivat Kainuussa myyntiin. 1930-luvulla Helalla oli musiikkipakinoita yleisradiossa.

Kajaanin seminaarin päärakennus tuhoutui tulipalossa 1929. Menetettiin kaksi seminaarilaista, uudehkot urut, kirjallisuutta, maalauksia ja laitoksen arkisto. Uusi päärakennus saatiin opetuskäyttöön puolentoista vuoden kuluttua syksyllä 1930.

Kajaania pommitettiin 13 kertaa talvisodan aikana. Eräs seminaarin rakennuksista tuhoutui. Helan Ilmo-pojan ensimmäinen, meteorologiaa käsittelevä väitöskirja tuhoutui tällöin, joten tuho kosketti tätenkin ikävästi Helan perhettä.[6][7]

Helan aikana Kajaanin seminaariin saatiin pätevää opettajakuntaa. Urheilu-, musiikki- ja kulttuurikasvatus olivat esimerkillisiä ja vireitä. Seminaarissa toimi useita kuoroja ja orkestereita. Myös kirjallisuus oli arvossaan. Sotilastaitojakin harjoitettiin  kahdessa suojeluskuntakomppaniassa.

Jatkosodan aikana Hela toimi Mieslahdessa itäkarjalaisten opettajaleirin suunnittelijana ja johtajana. Hela kuului Isänmaalliseen kansanliikkeeseen ja oli aktiivinen heimoaatteen kannattaja.

Hela  palasi Mieslahdesta johtamaan Kajaanin seminaaria 1942. Moni  hänen oppilaistaan oli kuollut sodassa. Hela itse menetti sodassa oman poikansa ja asuntonsa. Hänen oli vaikeaa jatkaa tehtävässään, joten hän irtisanoutui ja siirtyi Heinolaan 1943.[8][9]

 
Eläkeläinen Martti Hela säveltää.

Pedagogina, säveltäjänä, kirjailijanaMuokkaa

Hela harrasti urkumusiikkia ja perehtyi syvällisesti alaan. Hän sävelsi 13 kantaattia ja noin sata laulua. Moniin kuoro- ja yksinlauluihinsa hän runoili tekstin itse. Hän sävelsi myös orkesterisäestyksellisen oratorion Valtakunta 1962. Hela kokosi kansanlauluja Hämeestä sekä johti pedagogin työnsä ohessa amatöörikuoroja ja -orkestereita.

Jos yleisesti kysyisi, oletko kuullut tai laulanut virttä Jeesuksesta laulan (vk 276) tai laulua Talitintti maaliskuussa, usea myöntäisi niin tehneensä. Molemmat suositut laulut ovat Helan säveltämiä. Edellisen sanat ovat Simo Korpelan, jälkimmäisen Helan. Hela on myös sanoittanut ja säveltänyt Hiljaisen joululaulun.

Teokseen Kasvatustavoitteita (1940) on koottu Martti Helan 1930-luvulla Kajaanin silloisessa miesseminaarissa lukuvuosien alussa ja lopussa pitämiä puheita. Niissä kuvastuu huolta kansakoulun tuloksista, pohdiskelua, onko syy opettajissa ja kansassa. Jos Helalla oli apeutta tuloksista, niin oli myös iloa monista asioista ja ennustetta tulevaisuuden koulusta.

Hela siteerasi Uno Cygnaeusta: "Seminaarin tulee olla  kasvatuslaitos, jossa oppilaat esimerkin ja tavan voimalla harjoitetaan vakavaan, tosikristilliseen elämänkäsitykseen,  vireään ja uutteraan työhön."

Tuleville opettajille Hela antoi haastetta:  "Tehkää työtä, tehkää työtä!  Oppikaa voittamaan luontainen velttous... Oppikaa pääsemään alkuun milloin vain ja  tunteesta riippumatta!"

Ja edelleen Hela valotti oppimisen painopistettä: "Menettelytapojansa täytyy tarkistaa ja miettiä. Opettaja ehkä kyllä osaa, mutta lasten täytyisi osata. Ja oppia. On saatava lapset omatoimisesti oppimaan. Sillä eihän oppimisesta muuten tule täyttä totta. Ja opettajan on yhtä rinnan vaadittava lapsilta työntekoa."

Hela innosti: "Innostunut ja sisäisesti vireä ihminen  opettajana voi antaa ja temmata mukaansa oppilaansakin.  Pitäkää sielunne virkeinä. Käykää kuuntelemassa muitakin. Te tuuletatte luokkianne ja aukaisette niiden akkunoita. Tuulettakaa itseännekin ja aukaiskaa sielujenne akkunoita."

Tulevaisuuden koulun Hela visioi tällaiseksi: "Tulevaisuuden koulu ei luultavasti ole opettaja- eikä oppilaskeskeinen. Miksi ei tulevaisuuden koulu voisi olla yhtä hyvin Jumala-keskeinen koulu."[8][9]

JulkaisutuotantoaMuokkaa

  • Laulu kansakouluopetuksen virkistysaineena, Valistus, 1917.
  • Kirkkokonserteista, Otava 1921.
  • Nils Strömbäck. Kuvaus Suomen urkurakennuksen vaiheista Ruotsin vallan aikana, WSOY 1924.
  • Kansakoulun laulunopetusohjelma opetusviitteineen. Valistus 1926.
  • Koraalinsoiton valmistekirja, Kustantaja tuntematon WSOY 1926.
  • Seurakuntakodin lehti: Kajaanissa adventtina 1928. Toim. Aarne Vasunta, Kaarlo Aulis, Martti Hela. Kajaanin seurakuntakoti, 1928.
  • Saksan nykyinen kansakoulunopettajain valmistus, Kustantaja tuntematon 1930.
  • Seminaariemme opettajanvalmistuksen tehostamisen välttämättömyydestä: esitelmä seminaarinopettajain kokouksessa Helsingissä 9/1 -35. Kustantaja tuntematon 1935.
  • Sodan ja rauhan lauluja. Otava, 1940.
  • Oxfordia oppimassa, WSOY 1935.
  • Englannin koulujen opettajainvalmistus, Otava 1938.
  • Kasvatustavoitteita, WSOY 1940.
  • Luonteenkasvatuksen etiikka, WSOY 1948.
  • Koululaulusikermiä, WSOY 1953.
  • Kuorolaulun käsikirja, Otava 1958.

SuomennoksiaMuokkaa

  • Cornelius, Peter. Isä meidän. Suomentanut Martti Hela. WSOY, 1914.
  • Doyle, Arthur Conan. Kadonnut maailma : kertomus niistä hämmästyttävistä seikkailuista, joihin äskettäin joutuivat professori Geroge E. Challenger, lordi John Roxton, professori Summerlee ja mr. E. D. Malone. Suomentanut Martti Hela. Gummerus, 1916.
  • Paulsen, Friedrich. Pedagogiikka. Suomentanut Martti Hela. WSOY, 1930.
  • Buchman, Frank N. D., Uuden maailman puolesta. Suomentanut Martti Hela ja työryhmät. WSOY, 1957.
  • Hovelsen, Leif. Kaikki odottavat. Suomentanut Martti Hela. WSOY, 1959.
  • Pontoppidan, Morten. Odysseuksen harharetket niin kuin ne olen kertonut lapsilleni. Suomentanut Martti Hela; kuvittanut Niels Skovgaard. WSOY, 1959.

SävellyksiäMuokkaa

  • Ikirauhan ikävä : kantaatti tenoriäänelle ja sekakuorolle urkujen tai pianon säestyksellä. Tekijä, 1923.
  • Mendelssohn Bartholdy, Felix, Paulus : oratorio. Suomentaneet Martti Hela kuorot, Urho Puurtinen resitatiivit ja soolot. Kustantaja tuntematon, 1926.

Sävellyskäsikirjoituskokoelmasta[10]Muokkaa

  • Kotelo A: Kantaatteja 5 kappaletta, (sanat Martti Hela, Lauri Pohjanpää, Psalmi 84), oratorio Valtakunta sekä Musiikkia näytelmään Lea (sanat Aleksis Kivi, keskeneräinen)
  • Kotelo B Juhlamessu, op. 24
  • Kotelo C Orkesteri- ja soitinsävellyksiä 18 kappaletta
  • Kotelo D I Yksinlaulut, lastenlaulut sekä kuoro- ja joukkolauluja 8 kappaletta, (sanat Karl Busse, Martti Hela, Simo Korpela, Armas Maasalo)
  • Kotelo D II Lastenlauluja 14 kappaletta (sanat Ester Ahokainen, Jaakko Haavio, Martti Haavio, Martti Hela, P. S. Juonoja, Kansanruno, Samuli Paulaharju, Anna-Maija Raittila, Matilda Sirkkola)
  • Kotelo D III Kuorolauluja 59 kappaletta (sanat J. H. Erkko, J. F. Hiivala, Anna Hela, Martti Hela, Matti M. Ilkka, Salli Järvelä, Axel Kallas, Simo Korpela, V. A. Koskenniemi, Jussi Kukkonen, J. K. Kulomaa, Eino Käyhkö, F. H. B. Lagus, Lastenloru, Helena Luoma, Lauri Pohjanpää, Antti Rytkönen, A. Salmela, Eeva Salomaa, Aate Virein?, J. J. Wecksell)
  • Kotelo D IV Hengellisiä lauluja ja virsiä 10 kappaletta

LähteetMuokkaa

  • Kuka kukin on 1964, Otava 1964.
  • Otavan iso musiikkitietosanakirja, Otava 1977.

ViitteetMuokkaa

  1. Anon.: Isänmaan puolesta. Talvisodassa 1939–1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto, s. 99–100. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1949.
  2. Kansallisarkisto, Helojen sukuarkisto, kirjeenvaihto.
  3. Raili Anneli Penttinen (Hela).
  4. Maj Karin Hela / Kivekäs (Snellman).
  5. Kaja Arjas (Kivekäs).
  6. a b c Markku Penttisen, Martti Helan tyttärenpojan arkistosta.
  7. Kajaanin pommitukset.
  8. a b Unohdettuja pedagogeja: Martti Hela. Pedagogiikkaa-blogi.
  9. a b Martti Hela, Kasvatustavoitteita, WSOY 1940.
  10. Arkistoluettelo 74, MARTTI HELA (1890-1965). Kansalliskirjasto.

Aiheesta muuallaMuokkaa