Malin vallankaappaus 2020

Malin viimeisin vallankaappaus tapahtui elokuussa 2020, kun maan armeija syrjäytti presidentti Ibrahim Boubacar Keïtan ja valta siirtyi sotilaiden muodostamalle juntalle[1].

2020 Malian coup d'état - Malian Army 01.png
2020 Malian coup d'état - Malian soldiers escorting a convoy in Bamako.png
Sotilaita Bamakon kaduilla vallankaappauksen aikana.

Mali on kärsinyt pitkään islamistien ja etnisten ryhmien väkivallasta. Maan heikko talous, korruptio ja kansalliskokousvaalien kiistanalainen tulos aiheuttivat kesäkuussa 2020 laajoja mielenosoituksia, joissa vaadittiin presidentti Keïtan eroa. Myös armeija oli tyytymätön maan tilanteeseen.[1]

Vallankaappaus tapahtui 18. elokuuta, kun Katin varuskunnasta Bamakoon saapuneet joukot pidättivät presidentti Keïtan ja pääministeri Boubou Cissén. Keïta ilmoitti televisiossa eroavansa verenvuodatuksen välttämiseksi. Hän kertoi samalla kansalliskokouksen ja maan hallituksen hajoittamisesta. Pidätetyt vietiin Katin varuskuntaan. Heidän joukossaan oli myös kansalliskokouksen puheenjohtaja Moussa Timbiné.[1]

Kaappauksen tehneet sotilaat ilmoittivat vallan siirtyneen kansalliselle pelastuskomitealle CNSP:lle[1]. Sen puheenjohtaja ja Malin väliaikainen valtionpäämies on eversti Assimi Goïta[2]. Sotilaiden mukaan heidän tavoitteenaan on estää maan luisuminen kaaokseen. He ovat luvanneet uusia vaaleja ja paluuta siviilivaltaan.[1]

YK:n turvallisuusneuvosto, Afrikan unioni, Länsi-Afrikan talousyhteisö, Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo ja entisen siirtomaaisännän Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat tuominneet vallankaappauksen. Malin oppositioliike M5–RFP on ilmoittanut tukevansa kaappajia ja heidän pyrkimyksiään. Mielenosoituksia johtanut imaami Mahmoud Dicko on kertonut vetäytyvänsä politiikasta.[1]

Länsi-Afrikan talousyhteisön edustajat ovat käyneet sotilasjuntan kanssa neuvotteluja tilanteen ratkaisemiseksi. CNSP on esittänyt niissä kolmen vuoden siirtymäkautta, jonka aikana maata johtaisi armeijan valitsema presidentti ja etupäässä sotilaista koostuva hallitus.[3] Presidentti Keïta siirrettiin kotiarestiin elokuun 27. päivän vastaisena yönä[4] ja hän lähti sittemmin Abu Dhabiin saamaan lääkärinhoitoa[5].

LähteetMuokkaa