Malin asevoimat
Malin asevoimat (ransk. Forces armées maliennes eli FAMa) käsittävät maa- ja ilmavoimat sekä puolisotilaalliset santarmilaitoksen, kansalliskaartin ja poliisin[1]. Asevoimien päätehtävänä on taistella maan pohjoisosien kapinallisryhmiä vastaan[2].
.svg)
Malin asevoimat muodostettiin maan itsenäistyessä vuonna 1960 Ranskan armeijassa ja santarmilaitoksessa palvelleista paikallisista sotilaista. Ranskalaiset joukot vetäytyivät maasta vuonna 1961. Santarmilaitos on perustettu vuonna 1972[3] ja ilmavoimat vuonna 1976[4].
Malin asevoimat on taistellut tuaregikapinallisia vastaan useaan otteeseen 1960-luvulta lähtien. Vuoden 2012 sisällissodassa tuaregit ja islamistit valtasivat maan koko pohjoisosan, mutta Ranskan joukot ajoivat heidät pois seuraavan vuoden alussa.[5] Vuonna 1985 käytiin lyhyt rajasota Burkina Fason kanssa[6]. Sotilaat ovat kaataneet siviilihallinnon vuosien 1968, 1991, 2012[7] ja 2020 vallankaappauksissa[8].
Asevoimat on järjestetty Ranskan mallin mukaisesti. Niiden ylipäällikkönä toimii Malin presidentti. Käytännön johdosta vastaa puolustus- ja veteraaniministeriön alainen esikuntapäällikkö. Maavoimilla, ilmavoimilla ja santarmilaitoksella on omat päällikkönsä.[9] Malissa on valikoiva kahden vuoden asevelvollisuus[10]. Koulutuskeskukset sijaitsevat Bamakossa, Katissa ja Koulikorossa[11]. Maan puolustus- ja turvallisuusmenot olivat 727 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2019[2].
Maa- ja ilmavoimiin kuuluu arviolta 13 000 henkilöä. Armeija on jaettu eri aselajien yhdistetyiksi taisteluryhmiksi, jotka koostuvat kevyestä ja motorisoidusta jalkaväestä, tykistöstä sekä tiedustelu-, kommando- ja tukielementeistä. Maavoimien kalusto käsittää panssariajoneuvoja ja tykkejä. Ilmavoimilla on kuljetuskoneita ja taisteluhelikoptereita.[2] Sisämaavaltiona Malilla ei ole laivastoa, mutta armeijalla on partiointia varten muutamia jokiveneitä[1]. Santarmilaitoksen miehistövahvuus on 1 800, kansalliskaartin 2 000, poliisin 1 000 ja miliisin 3 000 henkeä. Aseistus on suurelta osin vanhentunutta tai käyttökelvotonta. Malilla ei ole omaa aseteollisuutta.[2]
Ranskan ja sittemmin Neuvostoliiton mallin mukaan rakennettujen asevoimien toimintakyky on osoittautunut heikoksi maan sisäisissä konflikteissa[12]. Sitä on pyritty parantamaan muun muassa Euroopan unionin, Ranskan ja Yhdysvaltojen tarjoaman koulutuksen avulla. Malissa toimii Ranskan johtama terrorismin vastainen operaatio Barkhane ja Yhdistyneiden kansakuntien kriisinhallintaoperaatio Minusma.[2]
Lähteet
muokkaa- Shurkin, Michael et al.: Mali’s Next Battle: Improving Counterterrorism Capabilities. Santa Monica: Rand, 2017. ISBN 978-0-8330-9190-1 Teoksen verkkoversio.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Shurkin, s. 64.
- ↑ a b c d e The Military Balance 2020, s. 487–489. London: The International Institute for Strategic Studies, 2020. ISBN 9780367466398
- ↑ Etat major de l’armée de terre Ministère de la défense et de anciens combattants. Arkistoitu 9.2.2021. Viitattu 7.2.2021.
- ↑ Etat major de l’armée de l’air Ministère de la défense et de anciens combattants. Arkistoitu 14.2.2021. Viitattu 7.2.2021.
- ↑ The Armed Conflict Survey 2020, s. 348. London: The International Institute for Strategic Studies, 2020. ISBN 9780367541507
- ↑ Imperato, Pascal James & Imperato, Gavin H.: Historical Dictionary of Mali, fourth edition, s. 334–337. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5603-5
- ↑ Political Handbook of the World 2018–2019, s. 1003, 1005. Thousand Oaks: CQ Press, 2019. ISBN 978-1-5443-2712-9
- ↑ Mali coup: UN joins global condemnation of military takeover BBC News. 20.8.2020. Viitattu 7.2.2021.
- ↑ Shurkin, s. 64–66.
- ↑ The Stateman’s Yearbook 2019, s. 804. London: Palgrave Macmillan, 2019. ISBN 978-1-349-95320-2
- ↑ Direction des écoles militaires Ministère de la défense et de anciens combattants. Arkistoitu 12.4.2021. Viitattu 7.2.2021.
- ↑ Shurkin, s. 67–86.
Aiheesta muualla
muokkaa- Malin asevoimien sivusto (ranskaksi)
- Malin puolustus- ja veteraaniministeriön sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)