Mahmoud Dicko (s. noin 1954 Timbuktun seudulla) on malilainen muslimipappi, joka johti maan Korkeinta islamilaista neuvostoa vuosina 2008–2019. Poliitikoksi ryhtynyt Dicko on järjestänyt mielenosoituksia ja vaatinut maan presidentin ja hallituksen eroa.

Dicko on entinen arabian kielen opettaja. Hän opiskeli Saudi-Arabiassa ja palasi Maliin Bamakon Badalabougoun moskeijan imaamiksi.[1] Moussa Traorén aikana hän toimi Association malienne pour l’unité et la progrès de l’islam -järjestön pääsihteerinä ja hallituksen uskontoasiain sihteerinä[2]. Salafisteihin lukeutuva Dicko pitää itseään sunnalaisena ja kieltää olevansa wahhabiitti[3]. Hän on näkemyksiltään konservatiivi, joka arvostaa myös islamia edeltäviä afrikkalaisia perinteitä. Hän vastustaa naisten oikeuksia ja homoseksuaalisuutta.[1]

Dicko valittiin vuonna 2008 maltillisen Thierno Hady Boubacar Thiamin seuraajaksi Malin islamilaisen neuvoston puheenjohtajana. Neuvoston tarkoituksena on edustaa islamin eri suuntauksia, vahvistaa uskonnonvapautta ja moniarvoisuutta sekä toimia yhteistyössä maan viranomaisten kanssa.[2]

Dicko aloitti poliittisen toimintansa vuonna 2009, jolloin hän ryhtyi kampanjoimaan Malin hallituksen esittämää perhelakia vastaan. Kampanjan tuloksena vuonna 2011 hyväksyttyyn lakiin tehtiin muutoksia,[2] jotka heikensivät naisten asemaa[1]. Dicko yritti toimia välittäjänä vuoden 2012 vallankaappauksessa ja sitä seuranneessä sisällissodassa ehdottaen šaria-lakia ratkaisuksi maan ongelmiin. Hänen aloitteestaan Maliin perustettiin uskontoasiain ministeriö.[2] Dicko hyväksyi ranskalaisten joukkojen maahantulon ja kannatti Ibrahim Boubacar Keïtaa vuoden 2013 presidentinvaaleissa. Myöhemmin hän on syyttänyt Ranskaa maan uudelleen kolonialisoimisesta.[4]

Dicko siirtyi poliittiseen oppositioon vuonna 2017. Hän järjesti keväällä 2019 Nioron šarifin Mohamed Ould Bouyé Haïdaran kanssa mielenosoituksia, jossa vaadittiin presidentti Keïtan ja pääministeri Soumeylou Boubèye Maïgan eroa maan keskiosien levottomuuksien takia.[5] Dickon tilalle islamilaisen neuvoston puheenjohtajaksi valittiin huhtikuussa 2019 maltillinen Chérif Ousmane Madani Haïdara.[6]

Vaikutusvaltaiseksi poliitikoksi noussut Dicko perusti syyskuussa 2019 islamistisen Coordination des mouvements, associations et sympathisants (CMAS) -liikkeen. Hän syytti vallanpitäjiä korruptiosta ja huonosta hallinnosta.[7] CMAS liittyi kesäkuussa 2020 laajaan oppositioryhmään Mouvement du 5 juin – Rassemblement des forces patriotiques. Dicko kutsui koolle suuria mielenosoituksia, joissa vaadittiin vuonna 2018 uudelleen valitun presidentti Keïtan eroa.[8] Hän kehotti kannattajiaan rauhoittumaan sen jälkeen kun levottomuuksissa oli kuollut 11 ihmistä ja 124 oli haavoittunut[9].

17. helmikuuta 2024 imaami Mahmoud Dickon kannattajat loivat Synergy of Action for Malin, Malin junttaa vastustavien puolueiden ja yhdistysten liittouman.[10].

Maaliskuun 6. päivänä 2024 Malin hallitus hajotti yhdistyksen nimeltä "Imaami Mahmoud Dickon liikkeiden, yhdistysten ja sympatiaajien koordinointi" (CMAS).[11].

Lähteet muokkaa