Mañğıstaw’n alue
Mañğıstaw’n eli Mangistaun alue (kaz. Маңғыстау облысы, Mañğıstaw oblısı, ven. Мангистауская область, Mangistauskaja oblast) on hallintoalue Kazakstanin lounaisosassa. Vuonna 1973 perustetun alueen pinta-ala on 165 700 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 596 700 henkeä (vuonna 2013)[2].
| Mañğıstaw’n alue Маңғыстау облысы Мангистауская область |
|
|---|---|
 Şerqalavuori |
|
 Vaakuna |
|
 Alueen sijainti Kazakstanissa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 3 |
| Piirejä | 5 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Aqtaw |
| Pinta-ala | 155 600 km² |
| Väkiluku (2013) | 596 706 |
| – väestötiheys | 3,6 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | KZ-MAN |
| Mañğıstawin alueen internetsivut | |
Maantiede, ilmasto ja luonto
muokkaaMañğıstaw’n alue rajoittuu pohjoisessa Kazakstanin Atıraw’n ja koillisessa Aqtöben alueisiin, idässä Uzbekistanin Karakalpakiaan, etelässä Turkmenistaniin ja lännessä Kaspianmeren kautta Azerbaidžaniin. Idässä Ustjurtin laakion länsireunalla sijaitsee joukko matalia vuoria.[1] Mañğışlaqin niemimaan eteläosassa on Mañğıstaw’n laakio[3] ja pohjoisessa Qaratüleyn suolamaa. Ilmasto on mannermainen ja kuiva. Tammikuun keskilämpötila on etelässä nollasta −4 °C:een ja pohjoisessa −8 – 12 °C, heinäkuun keskilämpötila 26–28 °C (toisinaan jopa 45 °C). Vuotuinen sademäärä on 120–160 millimetriä.[4]
Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy, maakaasu, rautamalmi, ruskohiili, kalkkikivi, kuorisora ja merkeli. Alueella on suuret pohjavesivarat. Kasvillisuus koostuu etupäässä marunoista, suolaheinistä ja suolakkokasveista. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, jänis, gaselli, saiga, peltohiiri, linnut ja käärmeet.[4]
Hallinnollinen jako ja asutus
muokkaaAlueeseen kuuluvat Aqtaw’n, Jañaözenin ja Fort-Şevçenkon kaupungit[4]. Hallintopiirejä on viisi (suluissa piirin keskuspaikka):
- Beynew’n piiri (Beynew)
- Mañğıstaw’n piiri (Şetpe)
- Munaylın piiri (Munaylı)
- Qaraqïyan piiri (Qurıq)
- Tüpqarağanin piiri (Fort-Şevçenko)
Kazakit muodostavat 86,5 % alueen väestöstä, venäläiset 8,55 % ja azerit 1,0 % (vuonna 2010).
Liikenne ja talous
muokkaaBeynew’sta on rautatieyhteys Aqtaw’n kautta Jañaözeniin. Aqtaw’ssa, Fort-Şevçenkossa ja Qurıqissa on merisatamat.[5]
1960-luvulle saakka seudulla harjoitettiin karjanhoitoa, pienimuotoista viljanviljelyä, kalastusta ja suolan tuotantoa. Vuonna 1965 alettiin hyödyntää Özenin öljy- ja kaasuesiintymiä. Jañaözenista on öljy- ja kaasujohdot Atırawiin. Alueella toimii ydinvoimala, koneenrakennus-, rakennustarvike- ja elintarviketeollisuutta.[4]
Lähteet
muokkaa- Kazahstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 3. Almaty: Glavnaja redaktsija ”Qazaq encïklopedïyası”, 2005. ISBN 9965-9746-4-0
Viitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mañğıstaw’n alue Wikimedia Commonsissa
| Alueet | |
|---|---|
| Kaupungit |