Peltohiiri

nisäkäslaji

Peltohiiri (Apodemus agrarius) on jyrsijälaji, joka kuuluu varsinaisten hiirten ja rottien alaheimoon ja samaan sukuun metsähiiren kanssa.

Peltohiiri
Mysz polna2.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha[2]
Yläheimo: Muroidea[2]
Heimo: Muridae[2]
Alaheimo: Varsinaiset rotat ja hiiret Murinae
Suku: Metsähiiret Apodemus
Laji: agrarius
Kaksiosainen nimi

Apodemus agrarius
(Pallas, 1771)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Peltohiiri Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Peltohiiri Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Peltohiiri on yleisväriltään kellanruskea, selkää pitkin hännän tyvestä päälaelle kulkee tumma juova. Sen ruumiin pituus on 8,5-12 cm ja häntä on noin 7-9 cm.[3]

Peltohiiri muistuttaa ulkonäöltään Suomessakin harvinaisena tavattavaa koivuhiirtä, mutta on sitä suurempi ja lyhythäntäisempi. Lajit eivät ole läheistä sukua toisilleen, sillä koivuhiiri kuuluu eri heimoon kuin varsinaiset hiiret.

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Peltohiiren levinneisyysalue muodostuu kahdesta erillisestä osasta. Eurooppalainen levinneisyysalue ulottuu Saksasta ja Balkanilta itään Venäjälle. Ruotsissa peltohiirtä ei tavata. Suomessa peltohiiren levinneisyys ulottuu NurmesPernaja-linjan kaakkoispuolelle. Erillinen levinneisyysalue on Kiinan itärannikolla Himalajan itäpuolella.[1]

Laji elää avoimessa maatalousmaisemassa ja kosteilla niityillä, varsinkin jos läheisyydessä on metsiköitä, lehtoja ja metsänreunoja, jonne ne voivat piiloutua talvisin. Metsähiiren tavoin peltohiirikin kaivaa laajan käytäväverkoston maahan ja rakentaa sinne pesä- ja varastokammiot. Se voi myös kaivautua lumen alle, missä se syö sammalta, juuria, jyviä ja viljan korsia.

Peltohiiri on Suomessa rauhoitettu laji.[4]

ElintavatMuokkaa

Peltohiiri on tasalämpöinen. Jos lämpötila laskee miinusasteille, se voi vaipua lyhytkestoiseen talvihorrokseenlähde?. Peltohiiri on päiväaktiivinen. Peltohiiren lisääntymisaika kestää huhtikuulta lokakuulle ja naaras saa 2-3 poikuetta kesässä. Sen raskaus kestää 21 päivää, jonka jälkeen se synnyttää 3-9 poikasta ja imettää niitä kaksi viikkoa.[3]

RavintoMuokkaa

Peltohiiri syö pääasiassa siemeniä ja viljoja. Se käyttää myös eläinravintoa, esimerkiksi loukkuun jäänyttä lajitoveriaan.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b Kaneko, Y., Kryštufek, B., Zagarondnyuk, I., Vohralík, V., Batsaikhan, N., Avirmed, D. & Sukhchuluun, G.: Apodemus agrarius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  2. a b c Wilson & Reeder: Apodemus agrarius Mammal Species of the World. Bucknell University. Viitattu 02.05.2010. (englanniksi)
  3. a b Jiří Gaisler ja Jan Zejda: Suuri eläinkirja, s. 322. suom. Mattias Toivanen, Jere Malinen ja Ismo Nuuja. WSOY, 1995. ISBN 951-0-22848-6.
  4. Sarah Laukkanen: Peltohiiren loukuttaminen maksaa 67 euroa Ylen uutiset. 11.5.2015. Viitattu 11.5.2015.
  5. Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 99. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.