MRP Matila Röhr Productions

suomalainen audiovisuaalisen alan tuotantoyhtiö
Hakusana ”MRP” ohjaa tänne. Se voi tarkoittaa myös Ranskassa toiminutta Mouvement Républicain Populaire -puoluetta.

MRP Matila Röhr Productions Oy (toiminut myös nimellä Matila Röhr Nordisk Oy) on suomalainen audiovisuaalisen alan tuotantoyhtiö, jonka omistavat tuottajat Marko Röhr, Ilkka Matila ja Lasse Laaksonen.[2] MRP on erikoistunut pitkien elokuvien ja dokumenttielokuvien tuottamiseen. Vuonna 2018 MRP aloitti uudestaan myös draamasarjojen tuotannon.[3]

MRP Matila Röhr Productions Oy
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1990
Toimitusjohtaja Marko Röhr
Puheenjohtaja Marko Röhr [1]
Avainhenkilöt Marko Röhr, Ilkka Matila
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala audiovisuaalisen ala
Tuotteet elokuvat, televisiosarjat
Liikevaihto 4,8 milj. € (2018) [1]
Liikevoitto 393 000 € (2018) [1]
Henkilöstö 7 (2018) [1]
Omistaja Marko Röhr (yli 80 prosenttia), Ilkka Matila (15 %), Lasse Laaksonen (pari prosenttia) (2018) [2]
Kotisivu www.matilarohr.com/

MRP omistaa yhden suurimmista yksittäisistä kotimaisten elokuvien katalogeista. Yhtiö tunnetaan muun muassa elokuvista Harjunpää ja pahan pappi, Helmiä ja sikoja, Ikitie, Järven tarina, Lakeuden kutsu, Luontosinfonia, Mosku, Metsän tarina, Pitkä kuuma kesä, Päätalo, Rakkauden rasvaprosentti, Rukajärven tie, Rölli ja metsän henki, Rölli ja kultainen avain ja Äideistä parhain. Sen kansainvälisiä yhteistuotantoja ovat muun muassa 1944, Ailo, Georg Ots, Nimet marmoritaulussa, Pioneer ja Yhdeksäs komppania.[4]

Historia muokkaa

1990–2012 muokkaa

Marko Röhr on harrastanut sukeltamista jo lapsesta lähtien ja haaveili jo teini-ikäisenä tekevänsä vedenalaisia elokuvia. ”Jos en olisi perustanut omaa yhtiötä, olisi loppunut joko sukeltaminen tai leffanteko”, hän kertoi vuonna 2018. Hänen läpimurtotyönsä oli Talvisota, joka sai 630 000 katsojaa[5]. Sen jälkeen hän perusti vuonna 1990 tuotantoyhtiön, Marko Röhr Productionsin. Yhtiö teki Röllien ja Vääpeli Körmyjen ohella vedenalaisia tuotantoja alusta asti.[2] Esimerkiksi Vedenalainen Islanti (1997) myytiin 27 maahan.[5]

Ilkka Matila taas valmistui vuonna 1992 Berliinin taidekorkeakoulusta ja työskenteli aluksi Saksassa ja Islannissa.[6] Vuonna 1997 Marko Röhr Productions yhdistyi Matilan vuonna 1993 Saksassa perustaman tuotantoyhtiön[7] kanssa ja nimeksi yhtiön nimeksi tuli MRP Matila Röhr Productions Oy.[8] [6]

Vuonna 2000 MRP Productions osti FantasiaFilmin, Suomen Kuvaohjelmateollisuuden ja jälkituotantoon erikoistuneen Kikeono Film Sound Oy:n. Konserniin kuului myös Talent House, joka tuotti tv-sarjoja, dokumentteja ja musiikkivideoita. Konsernin yhtiössä voitiin tehdä itse elokuvan eri vaiheet lukuun ottamatta laboratoriotyötä.[5]

Vuonna 2002 MRP alkoi tehdä tiivistä yhteistyötä Nordisk Filmin kanssa. Nordisk Film vastasi MRP:n elokuvien levityksestä ja kansainvälisestä myynnistä.[9] Vuonna 2002 julkaistun Nimet marmoritaulussa -elokuvan merkitystä virolaisille on verrattu Tuntemattoman sotilaan merkitykseen suomalaisille. Virolais-suomalaisena yhteistyönä valmistunut sotatarina sijoittui vuosiin 1918–1920 ja kertoo siitä, miten opiskelijanuoret liittyivät vapaaehtoisjoukkoihin – osa punaisiin ja osa hallituksen värväämiin valkoisiin.[10] Vuonna 2002 ilmestyneen Kuutamolla-elokuvan yhteistyökumppaneita olivat Otava, pokkarisarja Seven, Book Avenue ja Anna-lehti.[5]

Vuonna 2005 pohjoismainen elokuvalevittäjä Nordisk Film osti viidesosan MRP Matila Röhr Productions Oy:n osakkeista. Yhtiö oli silloin Suomen suurin elokuvatuotantoyhtiö ja Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa Nordisk Filmillä ei ollut elokuvatuotanto-omistuksia. Röhr kertoi kotimaisen elokuvatuotannon säilyvän yhtiön perustana, mutta kaupan myötä MRP:n roolia kansainvälisissä yhteistuotannoissa nostettiin. Marko Röhr omisti kaupan jälkeen yrityksestä 56 prosenttia ja Ilkka Matila 24 prosenttia.[9]

Vuonna 2005 konserniin kuuluivat[9]:

  • emoyhtiö MRP Matila Röhr Productions Oy, joka oli erikoistunut kansainvälisiin elokuvatuotantoihin,
  • Fantasiafilmi, joka tuotti pääosin kotimaan markkinoille suunnattua draamaa,
  • Talent House, joka oli erikoistunut nuorten tekijöiden elokuviin sekä
  • MRP Docs, joka oli keskittynyt dokumentteihin.

Syksyllä 2005 ensi-iltansa saivat elokuvat Äideistä parhain ja Yhdeksäs komppania, joulukuussa taas lotista kertova elokuva Lupaus.[9]

Tammikuussa 2006 ensi-illan sai romanttinen komedia FC Venus.[9] MRP Matila Röhr Productions ja Fantasiafilmi fuusioituivat keväällä 2006, minkä jälkeen yrityksen kaikki elokuvat on tuotettu nimellä MRP Matila Röhr Productions.[8]

Lokakuussa 2008 kerrottiin, että MRP Matila Röhr Productions ja Nordisk Film TV yhdistyvät ja alkavat toimia yhteisissä tiloissa alkuvuonna 2009. Matila-Röhr-Nordisk Oy -nimellä toimiva yritys erikoistui pitkään elokuvaan, TV-viihteeseen ja TV-draamaan ja toimi kahdella toimialalla. Pitkien elokuvien tuotannossa käytettiin MRP Matila Röhr Productions -nimeä ja siitä vastasivat Marko Röhr ja Ilkka Matila. TV-tuotanto jatkui Nordisk Film TV- nimen alla ja siitä vastasi tv-toimialajohtaja Antti Väisänen.[11]

2013– muokkaa

Vuonna 2013 MRP Matila Röhr Productions siirtyi kokonaan suomalaiseen omistukseen, kun elokuvatuottaja Marko Röhr osti Egmont Holdingin omistamat osakkeet. Tuottaja Ilkka Matila jatkoi yhtiön osakkaana entisellä osuudella. Samalla yhtiön nimi vaihtui muodosta Matila Röhr Nordisk Oy alkuperäiseksi nimeksi MRP Matila Röhr Productions Oy. Yhtiöllä oli ollut kymmenvuotinen levitysyhteistyösopimus Egmontin omistaman Nordisk Filmin kanssa. MRP Matila Röhr Productions halusi keskittyä kotimaisten pitkien elokuvien tuottamiseen, kansainvälisiin yhteistuotantoihin ja luonto- ja ympäristöaiheisiin dokumenttielokuviin ja tv-tuotannoista luovuttiin.[12] MRP omisti yhden Suomen suurimmista yksittäisistä kotimaisten elokuvien katalogeista, johon kuului yli 30 elokuvaa ja kymmeniä dokumentteja. Yhtiö tunnetaan muun muassa elokuvista Rukajärven tie, Äideistä parhain, Pitkä kuuma kesä, Helmiä ja sikoja, Päätalo, Mosku, Harjunpää ja pahan pappi, Lakeuden kutsu, Rakkauden rasvaprosentti, Rölli ja metsän henki sekä Rölli ja kultainen avain. Sen kansainvälisiä yhteistuotantoja ovat muun muassa Yhdeksäs komppania, Georg Ots, Nimet marmoritaulussa ja Pioneer.[4] [2] Yhtiön elokuvista Rölli ja kultainen avain rikkoi kesällä 2013 yli 200 000 elokuvakatsojan rajan ja luontoelokuva Metsän tarina nousi kaikkien aikojen katsotuimmaksi kotimaiseksi dokumenttielokuvaksi. Elokuvan näki teatterissa oli yli 90 000 katsojaa[13]. Ilkka Matilan tuottamaa ja Miika Nousiaisen romaaniin perustuvaa Vadelmavenepakolainen -elokuvaa alettiin kuvata syyskuussa 2013 Suomessa ja Ruotsissa.[12] Yrityksen tv-toiminnot siirtyivät vuonna 2013 hollantilaiselle Eyeworksille (myöhemmin Warner Bros. International Television Production Oy:lle).[14]

Vuonna 2016 Marko Röhrin ja Kim Saarniluodon ohjaama Järven tarina nousi Suomen kaikkien aikojen katsotuimmaksi dokumenttielokuvaksi. Sen näki teatterissa 1916 000 katsojaa[13]. Aiemmin ennätys oli vuonna 1978 valmistuneella Tämä on Amerikka -dokumentilla. Järven tarina oli myös toiseksi katsotuin kotimainen elokuva vuodelta 2016. Järven tarina -elokuvassa tutustutaan suomalaisten järvien saloihin ja myytteihin.[15] Röhr kutsui Järven tarinaa luontoelokuvaksi, joka eroaa dokumentista siten, että siinä yhdistetään faktaa ja fiktiota. Elokuvaa kuvattiin uusimman teknologian mukaisella 4K-kalustolla kolmen vuoden ajan, kaikkina vuodenaikoina. Kuvauspäiviä oli 600.[16] Yhtiö alkoi valmistella uutta Lapissa kuvattavaa luontoelokuvaa, Tunturin tarinaa.[15]

TV-viihteen myynnin jälkeen MRP alkoi kehittää sarjamuotoista draamatuotantoa. Vuonna 2018 sarjamuotoinen draama muodosti puolet MRP:n tuotannosta ja sillä oli tekeillä kolme kansainvälistä tuotantoa, joiden budjetti oli yhteensä 14 miljoonaa euroa.[2] Kesällä 2018 Matila teki Kaikki synnit -rikosdraamaa Oulussa[17] Elisa Viihteen ja brittiläisen Sky Visionin levitykseen. MRP, Yle ja espanjalainen Mediapro tuottivat yhdessä Paradise-sarjaa. Yhtiön suurin tuotanto, AJ Annilan ohjaama poliittinen trilleri Peacemaker kuvattiin pääosin ulkomailla ja sen budjetti oli noin 7,5 miljoonaa euroa. [18][2] Ailo – pienen poron suuri seikkailu-elokuva kuvattiin suomalais-ranskalainen yhteistuotantona Lapissa, MRP:n lisäksi tuottajina toimivat ranskalaiset tuotantoyhtiöt Borsalino Production ja Gaumont. Elokuvan budjetti oli noin kolme miljoonaa euroa ja rahoituksesta noin kaksi kolmasosaa tuli Ranskasta. Suomessa tukijoita olivat muun muassa SES, Tekes ja Yle. Elokuvaa esitettiin Saksassa, Ranskassa ja kaikissa muissakin manner-Euroopan maissa, mutta myös Japanissa, Kiinassa ja Amerikassa. MRP Matila Röhr Productionsin Ville Paijan mukaan elokuva sai käytännössä katsoen kaikkien territorioiden pääjakelijat vastaamaan elokuvan jakelusta paikallisilla markkinoilla. Maailmanlaajuinen katsojaennuste oli 100 miljoonaa ja markkinointikampanjan budjetti useita satojatuhansia euroja. Televisiossa ja internetissä toteutetun markkinointikampanjan kumppaneita olivat Suomutunturi, Honkarakenne, Porokello, Visit Finland ja House of Lapland.[19] Joulukuussa 2018 oli "Luontosinfonia"-elokuvan maailmanensi-ilta. Elokuvassa on Panu Aaltion sinfoniaorkesterille, kuorolle ja solistille säveltämä teos, joka kuvitettiin Röhrin luontokuvauksella sinfonian muotoiseksi elokuvaksi. Elokuva tehtiin Dolby Atmos-teknologialle, joka mahdollistaa elokuvateattereissa 360 asteen äänikokemuksen.[20]

Vuonna 2019 Matila kertoi, että isot kansainväliset toimijat kuten Netflix, HBO, Amazon ja Apple ovat alkaneet kiinnostua pienemmistä markkina-alueista. Esimerkiksi suomalaisten televisiodraamasarjojen, kuten Sorjonen tai Kaikki synnit, kysyntä ulkomailla on kasvanut. Kasvanut kysyntä on kasvattanut myös tuotantojen budjetteja ja työvoiman tarvetta. Uusien markkinoiden myötä yhtiö nosti laatunsa kotimaiselta tasolta kansainväliselle tasolle. Markkinatilanne on tuonut Suomeen myös ulkomaalaisia toimijoita, joiden kanssa MRP Matila Röhr Productions Oy joutuu kilpailemaan työvoimasta.[17]

Organisaatio muokkaa

MRP Matila Rörh Productions Oy on syntynyt kahden elokuva-alan ammattilaisen, Marko Röhrin ja Ilkka Matilan, yhteistyöstä.[21] Vuonna 2018 yrityksellä oli seitsemän kokopäiväistä työntekijää ja yrityksen liikevaihto oli 4,8 miljoonaa euroa.[1]

Matila Röhr Productionsin tuottamia elokuvia muokkaa

Vuoteen 2020 mennessä MRP on tuottanut yli 50 elokuvateatterilevitykseen tehtyä elokuvaa, sekä sen lisäksi kymmeniä dokumentteja, tv-sarjoja ja lyhytelokuvia.[2] Yrityksen tuottamia elokuvia:[21]

MRP Matila Röhr Productionsin yhteistuotannot muokkaa

Yhtiö on ollut mukana yli 30 kansainvälisessä yhteistuotannossa.[2]

Tunnustuksia muokkaa

  • Vuonna 2000 Röhr ja Matila saivat Jussi-palkinnon Vuoden elokuvasta (Rukajärven tie)[25]. Elokuva sai yhteensä 7 Jussi-palkintoa.[26]
  • Vuonna 2006 Matila palkittiin vuoden tuottajana Äideistä parhain -elokuvan myötä.[7]
  • Röhrille myönnettiin elokuva-alan hopeinen ansiomerkki 2014[27]
  • Vadelmavenepakolainen palkittiin Haugesundissa parhaana pohjoismaisena elokuvana.[6]
  • Sotaelokuva 1944 palkittiin vuoden parhaana virolaisena elokuvana vuonna 2015[28]
  • Tammikuussa 2016 ensi-iltaan tullut Järven tarina on kaikkien aikojen katsotuin kotimainen dokumenttielokuva (181 297 katsojaa syyskuussa ilmoitetun tiedon mukaan).[29]
  • Röhr valittiin vuoden elokuvatuottajaksi elokuva-alan järjestöjen tapahtumassa syyskuussa 2016.
  • Vuonna 2018 MRP Matila Röhr Productionsin tuottama Ikitie voitti kuusi Jussi-palkintoa: paras elokuva, paras ohjaus, paras miessivuosa, paras naissivuosa, paras kuvaus ja paras lavastussuunnittelu.[30] Ikitie voitti myös ranskalaisen Atlas d’argentin – Prix du public, yleisöpalkinnon, Arras Film Festival -elokuvajuhlilla.[31]

Vaikutus alan kehitykseen muokkaa

2000-luvun alussa Röhrin mielestä tuotesijoittelun sijaan yrityksille parempaa näkyvyyttä oli, jos ne olivat mukana elokuvan tekemisessä, jolloin niiden logoja voitiin käyttää elokuvan mainonnassa ja niiden asiakaskunnalle voitiin tarjota esimerkiksi ennakkoesityksiä.[5]

Rölli-elokuvat toivat Suomen markkinoille ensimmäistä kertaa suomalaisia oheistuotteita: peikkoja, karkkipusseja ja cd-levyjä. Rölli-elokuvissa testattiin elokuvan digitaalista käsittelyä, jolla tehtiin erikoisefektejä.[5]

Ilkka Matila kuuluu Tallinnaan studiokeskittymää rakentavan Film Wonderlandin nelihenkisen johtokuntaan. Toteutuessaan Tallinn Film Wonderland tuo modernin sisäkuvaustilan, jota voidaan käyttää niin elokuvien ja draamasarjojen kuin pelienkin tuottamiseen. Vastaavaa tilaa ei ole Suomessa tai muualla Baltiassa, kertoi Matila vuonna 2018.[32]

Oulussa alkoi syksyllä 2019 koulutus, jolla haettiin helpotusta akuuttiin audiovisuaalisen alan osaajapulaan. Elokuva-alan koulutuksen järjestäjänä toimii MRP Matila Röhr Productions Oy. Koulutus oli tuotantoyhtiölle satsaus tulevaisuuteen, sillä se suunnitteli tekevänsä Oulun alueella neljä tuotantoa seuraavien viiden vuoden aikana. Oululaistaustainen Matila toivoi koulutuksen synnyttävän myönteisen kierteen pohjoisiin elokuvatuotantoihin. Elokuva-alan teknisiä töitä esittelevässä 40-päiväisessä koulutuksessa käytiin läpi elokuva-alan perustietoa ja taitoja ja tarjottiin kokemusta kuvauspaikkatyöskentelystä. Koulutuksen työssäoppimisjaksolla opiskelijat voivat työskennellä MRP Matila Röhr Productionsin draamasarjassa, joka kuvataan Oulun alueella talvella 2020.[17]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e MRP Matila Röhr Productions Oy - Taloustiedot | Suomen Asiakastieto Oy www.asiakastieto.fi. Viitattu 20.12.2019.
  2. a b c d e f g h Päivikki Pietarila: Sattumasta voi syntyä sadan miljoonan hitti – ”Pienen poron seikkailu on mahdollisuutemme näkyä maailmalle” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 30.12.2019.
  3. Elisa Viihteen tiedote Elisa Viihde. 24.5.2018. Viitattu 28.5.2018.
  4. a b Marmai: Matila Röhr Productions kokonaan kotimaiseen omistukseen M&M. Viitattu 20.12.2019.
  5. a b c d e f Helinä Hirvikorpi: Suomi-filmin kaupallistaja Talouselämä. Viitattu 30.12.2019.
  6. a b c Elokuvatuottaja Ilkka Matila palasi tv-sarjojen pariin – yksi selvä syy: ”Nyt tarinat saavat enemmän katsojia” Ilta Sanomat. 20.6.2018. Viitattu 30.12.2019.
  7. a b Haastattelu: Vuoden elokuvatuottaja Ilkka Matila Muropaketti.com. 28.9.2006. Viitattu 30.12.2019.
  8. a b http://www.matilarohr.com/node/11?locale=fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. a b c d e Nordisk Film tuli Matila Röhrin osakkaaksi Helsingin Sanomat. 12.10.2005. Viitattu 20.12.2019.
  10. Tänään tv:ssä: Nimet marmoritaulussa -sotadraama on virolaisten Tuntematon sotilas Me Naiset. 24.2.2018. Viitattu 30.12.2019.
  11. Matila Röhr Productions ja Nordisk Film TV yhdistyvät Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2019.
  12. a b Matila Röhr -yhtiö kokonaan suomalaisomistukseen ts.fi. 16.7.2013. Viitattu 20.12.2019.
  13. a b Tunturin tarinan ensimmäinen traileri on julkaistu. Nordisk Film Finland. 18.12.2019. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)
  14. Marmai: Pientä pintaremonttia ja Kalajoen Hiekat siirtyvät Suomessa toimintansa aloittavalle Eyeworksille M&M. Viitattu 20.12.2019.
  15. a b Jukka Nurmilaakso: Liki 40 vuotta vanha ennätys rikottiin valkokankaalla Vantaan Sanomat. Viitattu 20.12.2019.
  16. Kai Jauhiainen: Marko Röhr: Tämä on Suomelle kosminen lottovoitto Vantaan Sanomat. Viitattu 30.12.2019.
  17. a b c Elokuva-alan täsmäkoulutuksen toivotaan vetävän tuotantoja pohjoiseen – koulutuksen järjestäjän suunnitelmissa on neljän tuotannon tekeminen Oulun alueella Kaleva.fi. Viitattu 20.12.2019.
  18. STT: Irina Björklundin tähdittämä suomalainen uutuussarja tarttuu terrorismiin – poliittinen trilleri Peacemaker ammentaa tosielämän kriiseistä | SSS.fi sss.fi. Viitattu 10.1.2020.
  19. a b Aleksi Ylä-Anttila: Lapissa kuvattu Ailo-elokuva lähtee valloittamaan maailmaa: "Poikkeuksellinen hanke Suomessa" M&M. Viitattu 30.12.2019.
  20. Kai Jauhiainen: Ailo-poro valloittaa pian maailmaa jättilevityksessä – tuottaja Marko Röhr kertoo nyt, miten elokuva syntyi ja esittelee 20 vuodeksi kadonneen Hällä-teatterin patsaan Helsingin Uutiset. Viitattu 30.12.2019.
  21. a b Yritys www.matilarohr.com. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  22. Luontosinfonia Nordisk Film Finland. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  23. a b Niko Jutila: Suuret kansalliset aiheet kiinnostavat myös virolaisia – Viron katsotuimmat kotimaiset elokuvat 2002–2011 www.elokuvauutiset.fi. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  24. Meksikolainen nyrkkeilee Varissuolla – Bayoneta on visuaalisesti kaunis mutta hankala samastua www.apu.fi. 8.11.2018. Viitattu 30.12.2019.
  25. Suomalainen elokuvapalkinto vuodesta 1944 Jussi-gaala. Viitattu 30.12.2019.
  26. Olli Saarela: Rukajärven tie elonet.finna.fi. 1999. Viitattu 30.12.2019.
  27. FILMIKAMARI www.filmikamari.fi. Arkistoitu 31.5.2016. Viitattu 3.5.2016.
  28. 1944 palkittiin Viron parhaana elokuvana Viro. Viitattu 30.12.2019.
  29. Marko Röhr valittiin vuoden tuottajaksi. Helsingin Sanomat, 25.9.2016, s. C 17.
  30. Ikitie putsasi Jussi-pöydän: ”Patsaan pää kuuluu kirjailija Antti Tuurille” www.iltalehti.fi. Viitattu 20.12.2019.
  31. Ikitie-elokuva voitti Arras Film Festivalin yleisöpalkinnon Ranskassa Suomen elokuvasäätiö. 13.11.2018. Arkistoitu 30.12.2019. Viitattu 30.12.2019.
  32. Kuvataanko James Bond -elokuvia tulevaisuudessa Tallinnassa? Viroon rakennetaan ”Pohjois-Euroopan Hollywoodia” www.iltalehti.fi. Viitattu 30.12.2019.

Aiheesta muualla muokkaa