Vadelmavenepakolainen

Miika Nousiaisen romaani
Tämä artikkeli käsittelee kirjaa. Vadelmavenepakolainen (elokuva) käsittelee romaaniin pohjautuvaa elokuvaa

Vadelmavenepakolainen on Miika Nousiaisen esikoisromaani vuodelta 2007. Kirja kertoo suomalaisesta Mikko Virtasesta, joka kokee syntyneensä väärään kansalaisuuteen, samalla tavoin kuin transsukupuolinen kokee syntyneensä väärään sukupuoleen. Hän kuvaileekin itseään kansalaisuustransuksi. Mikko on tiennyt pikkupojasta asti haluavansa ruotsalaiseksi, käännekohta hänen elämässään on ruotsinlaivaristeily, jonka aikana hän syö pussillisen vadelmaveneitä (vadelmanmakuisia, veneenmuotoisia makeisia) ja voi niistä erittäin pahoin. Hän opiskelee ahkerasti ruotsia ja omaksuu sosiaalidemokraattisen kansankodin ihanteen elämänkäsityksensä perustaksi.

Vadelmavenepakolainen
Kirjailija Miika Nousiainen
Kieli suomi
Genre romaani
Kustantaja Otava
Julkaistu 2007
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 269
ISBN 978-951-1-22090-9
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Vadelmavenepakolaisesta on tehty myös lukuisia teatteriversioita sekä samanniminen elokuva vuonna 2014.

Juoni muokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Virtanen kertoo kirjan alussa kuinka on turhautunut Suomeen, sen asukkaisiin, päättäjiin sekä heikkoon kansalliseen itsetuntoon. Hänen kotinsa on täynnä kaikkea ruotsalaisuuteen viittaavaa Ruotsin kuningasperheen kuvasta Olof Palmelle omistettuun alttariin, minkä vuoksi yhä useampi tuttava karttaa häntä. Virtanen purkaa myös tunteitaan vanhempiensa kuoleman, Anna Lindhin murhan, tapaninpäivän tsunamin sekä sittemmin myös Lordin euroviisuvoiton jälkeen. Lomaillessaan Thaimaassa tsunamikatastrofin aikana hän varastaa eräiden ruotsalaisperheiden kotiavaimet symboliikkaan vedoten. Avaimia hän käyttää hyväksi haluttuaan seuraavaksi vuodeksi ruotsalaisen joulun ottamalla omakotitalon käyttöönsä isäntäväen ollessa poissa. Hän palkkaa työttömän näyttelijän Stina Larssonin sekä tämän lapset esittämään ruotsalaista ydinperhettä hänen ympärilleen. Virtasen kannalta onnellinen perhe-elämä loppuu kuitenkin jouluaattona isäntäväen palatessa odotettua aiemmin ja hän joutuu lähtemään karkuun. Päästyään tarpeeksi pitkälle hän törmää eräässä baarissa potkut saaneeseen opettajaan, alkoholisoituneeseen Mikael Anderssoniin, joka hautoo itsemurhaa. Virtanen huomaa kuitenkin tilaisuutensa ja sopii Anderssonin kanssa ottavansa tämän henkilöllisyyden, mutta sitä ennen Andersson "opettaa" hänet syntyperäiseksi göteborgilaiseksi.

Virtanen oppii Anderssonin koulutuksessa Göteborgin murteen ja todistaa osaavansa Ruotsin historian ja kulttuurin lähes ulkoa, saaden "todistuksessa" pelkkiä kiitettäviä. Virtanen opettelee myös Anderssonin henkilötiedot ulkoa käydäkseen lunastamassa itselleen passin tämän nimellä. Koulutuksen päätyttyä kaksikko on kuitenkin kiintynyt toisiinsa ja oikea Mikael Andersson on alkanut harkita uudelleen itsemurhaansa, mutta tekee sen lopulta, koska oli luvannut. Surusta toivuttuaan uusi Andersson ryhtyy tutkimaan "oppi-isänsä" henkilöhistoriaa haastatellen tämän vanhoja luokkatovereita ja väärennettyä itselleen todisteet yhdysvaltalaisesta yliopistosta, ettei vahingossakaan törmäisi "samasta koulusta" valmistuneeseen. Uudella työpaikallaan Anderssonista tulee suosittu, ja työpäivän jälkeisessä illanvietossa hän tapaa Marian, jonka kanssa hän alkaa seurustella. Hän valehtelee hämillään omaavansa veljen ja kissan, jotka hän "lavastaa" kuolleiksi löydettyään eräänä päivänä sopivan uutisotsikon internetistä. Mikael ja Maria menevät sittemmin naimisiin, joihin ensin mainitun kauhuksi saapuu myös tämän puolituttu suomalaisnaapuri, joka seurustelee morsiamen serkun kanssa. Suomalaisen juotua itsensä humalaan Mikael houkuttelee tämän talon taakse, jossa hän murhaa tämän lapiolla ja heittää kaivoon, joskin palaa hääyönä vielä hautaamaan ruumiin.

Syksyllä Maria synnyttää perheelle kaksoset, jotka kastetaan Olof Per Albiniksi ja Anna Astridiksi. Mikael on nyt onnellisimmillaan, joskin hänen epäruotsalaisuudestaan alkaa näkyä pieniä merkkejä, joita hän kavahtaa. Mikael joutuu myös pettymään huomattuaan Maltillisen kokoomuksen vaalivoiton jälkeen ruotsalaisyhteiskunnan olevan murrosvaiheessa rasistisempaan ja yksilökeskeisempään suuntaan. Päädyttyään keskusteluohjelmaan puhumaan yhteiskunnan muutoksesta ja ongelmista hän möläyttää olevansa kiitollinen sotaveteraaneille, mikä aiheuttaa lehdistössä skandaaliin. Lopulta myös Mikaelin todellinen henkilöllisyys paljastuu oikean Anderssonin ruumiin löydyttyä ja kerän alkaessa purkautua siitä eteenpäin. Hänet saadaan kiinni hänen ollessaan perheensä kanssa Thaimaan-matkalla, ja hän tunnustaa syyllisyytensä; hänen kerrottuaan asiasta vaimolleen tämä on järkyttynyt ja jättää miehensä. Mikael tuomitaan vankilaan, jossa tämä onnistuu suomalaisen vankitoverinsa Peran ansiosta arvostamaan viimein aidosti suomalaisuuttaan.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Henkilöt muokkaa

Kirjan päähenkilönä toimii suomalainen mies nimeltään Mikko Virtanen. Mikon mielestä mikään ei ole niin pahaa kuin olla suomalainen. Hänestä suomalaiset ovat puhekyvyttömiä, sisäänpäin suuntautuvia, viinaa litkiviä mörököllejä. Suomalaiset ovat hänestä myös harvinaisen melankolisia ihmisiä. Hän on aina halunnut olla ruotsalainen ja tietää Ruotsista enemmän kuin moni ruotsalainen itsekään. Mikko juhlii Ruotsin juhlia kotonaan Suomessa antaumuksellisemmin kuin moni naapurimaan kansalainen konsanaan. Hänen kotinsa on täynnä kaikkea ruotsalaisuuteen viittaavaa Ruotsin kuningasperheen kuvasta Olof Palmelle omistettuun alttariin, minkä vuoksi yhä useampi tuttava karttaa häntä. Virtanen purkaa myös tunteitaan vanhempiensa kuoleman, Anna Lindhin murhan, tapaninpäivän tsunamin sekä sittemmin myös Lordin euroviisuvoiton jälkeen. ”Olen tarkkaillut ruotsalaisia eri etäisyyksiltä koko ikäni. Etäisyys on vaihdellut, intensiteetti ei. Ruotsi on minulle rakkaus, ruotsalaisuus haave. Ruotsin kansalaiset, tavallisimmatkin ja varsinkin he, ovat esikuvani. Minulla on vakaa tieto siitä, minne oikeasti kuulun. Se paikka on Suomesta länteen.”

Kirjan toinen merkittävä henkilö on göteborgilainen Mikael Andersson. Mikael on työtön historian opettaja joka sai potkut, koska masentui ja sortui alkoholismiin. Hän oli epäsosiaalinen kun Palmen aikana jaettiin kestäviä ystävyyssuhteita kaikille ruotsalaisille. Andersson on nimittäin kokoomuslainen eikä siksi halunnut mitään Palmelta. Tämän takia hänellä ei ole ollenkaan ystäviä ja hänen vanhemmatkin, jotka olivat hänen ainoa sukunsa, kuolivat vuosi sitten. Ennen kuin Mikael tapasi Mikon oli hän yrittänyt riistää hengen itseltään kahdeksan kertaa, tuloksetta. ”Ohilaukauksia, epätiiviitä Volvoja. Se on todellakin maailman turvallisin auto. Pari kertaa on mennyt muuten vain sisu kaulaan.”