Wikipedia

Lusoi

Lusoi (m.kreik. Λουσοί, Lūsoi tai Lousoi, myös Λουσσοί, Lūssoi/Loussoi, Λοῦσσα, Lūssa/Loussa; lat. Lusi) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Arkadiassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Kalávrytan kunnan alueella lähellä nykyisiä Lousikón ja Káto Lousoín kyliä.[4][5]

Lusoi
Λουσοί
Lusoin arkeologista aluetta.
Lusoin arkeologista aluetta.
Sijainti

Lusoi
Koordinaatit 37°57′55″N, 22°06′07″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Lousikón, Kalávryta, Akhaia, Länsi-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 200–100-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Azania, Arkadia
Aiheesta muualla

Lusoi Commonsissa

Maantiede

muokkaa

Lusoi sijaitsi Azaniassa Arkadian pohjoisosassa Aroanios-joen ylemmässä eli pohjoisemmassa laaksossa pohjoiseen Kleitorista ja itään Aroanian vuorista.[3][5] Se luetaan usein Kleitorin alueeseen eli Kleitoriaan, koska se oli myöhemmin Kleitorin alaisuudessa.[1] Kaupungin paikka on heti nykyisen Lousikón kylän (aiempi Chamáko) länsipuolella, lounaaseen nykyisistä Káto Lousoín (aiempi Soudená Agíou Vasileíou) ja Áno Lousoín (aiempi Soudená Theotókou) kylistä.[5]

 
Aroanios-joen pohjoisempaa laaksoa. Lusoin akropolis taustalla keskellä tasangon laidalla.

Lusoin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi kukkula, joka sijaitsee heti nykyisen Lousikón länsipuolella. Alakaupunki levittäytyi kukkulan länsipuolelle.[1][6] Lusoin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta.[1] Aroanioksen ylempi laakso eli nykyinen Soudenán tasanko sijaitsee vuoristossa ja vuorten ympäröimänä noin 1 000–1 200 metrin korkeudessa merenpinnasta laskettuna. Tasanko on karstimaata oleva polje.[6][7] Aroanios virtasi tasangolta vuorten läpi etelään Kleitorin alueelle. Muutoin tasangon vedet poistuivat karstimaaperän aukkojen (katavóthra) kautta.[3] Korkeudesta johtuen seudun ilma on kosteaa ja kylmää. Theofrastoksen mukaan siellä kasvoivat parhaat myrkkykatkot.[3][8]

Historia

muokkaa

Lusoi oli kreikkalaisessa mytologiassa paikka, jossa Proitoksen tyttäret parannettiin hulluudestaan. He olivat piiloutuneet suureen luolaan, josta Melampus vei heidät ja paransi heidät pyhin sovitustoimin. Tämän kunniaksi heidän isänsä Proitos perusti Artemis Hemerasian (”Kesyttäjä”) eli Artemis Lusian temppelin, jota kunnioitettiin koko Peloponnesoksella turvananojien rikkomattomana turvapaikkana.[3][9][10] Samat myyttitapahtumat kietoutuvat myös Kleitoriin.[11]

 
Artemis Hemerasian temppelin raunioita.

Lusoin kaupunki vaikuttaa olleen olemassa viimeistään geometrisella kaudella 700-luvulla eaa.[6] Se oli alun perin itsenäinen polis, mutta tuli myöhemmin Kleitorin alaiseksi.[2] Lusoille on kirjattu kaksi voittajaa panhelleenisissä kisoissa: lusoilainen (joskus mainittu spartalaiseksi) Eurybatos voitti Olympian kisat jo vuonna 708 eaa., ja Agisilas Python kisat vuonna 546 eaa.[1] Tästä voidaan päätellä, että kaupunki oli itsenäinen ainakin vielä viimeksi mainittuna vuonna.[3][9] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Lūsios (Λούσιος), Lūseus (Λουσεύς), Lūsiatēs (Λουσιάτης) ja Lūsieus (Λουσιεύς).[1][3]

Lusoin suurinta kukoistuskautta oli hellenistinen kausi 200–100-luvuilla eaa.[6] Aitolialaiset tuhosivat Lusoin aluetta vuosien 220–217 eaa. toisessa liittolaissodassa.[3][12] Roomalaisella kaudella Lusoi menetti merkitystään Kleitorille.[6] Pausaniaan aikana 100-luvulla jaa. kaupungista ei ollut hänen mukaansa enää edes raunioita jäljellä. Kaupungin nimi säilyi kuitenkin Artemis Lusian temppelissä,[3][9] ja arkeologian perusteella ainakin osa kaupungin paikasta on ollut käytössä vielä 200-luvulla.[6]

Lusoin Artemis Hemerasian temppeli paikannettiin vuonna 1895. Kaupungin arkeologisia kaivauksia suoritettiin ensimmäisen kerran vuosina 1898–1899, ja ne ovat jatkuneet vuodesta 1981. Niitä suorittaa Itävallan arkeologinen instituutti Ateenassa.[2][6]

Rakennukset ja löydökset

muokkaa

Akropolis eli yläkaupunki

Lusoin akropolis oli linnoitettu muurilla, joka ajoitetaan 300-luvulle eaa. Se oli tehty ilmeisesti savitiilistä monikulmaisista kivistä koostuneelle perustukselle.[1][13]

Alakaupunki

Lusoin alakaupunki sijaitsi akropoliin länsipuolella.[6][14] Siellä sijaitsi kaupungin agora, jonka länsilaidalta on löydetty kaksilaivaisen stoan eli pylväshallin jäänteet. Sen arvellaan toimineen kaupungin poliittisen elämän keskuksena. Paikalta on löydetty myös hellenistisellä kaudella rakennetun mutta arkaisoivan peripteraalitemppelin rauniot.[6] Siinä oli lyhyillä sivuilla kuusi ja pitkillä sivuilla 15 pylvästä. Temppelissä oli pitkänomainen ydinrakennus, jossa oli pronaos, jonka edessä oli kaksi pylvästä; sen jälkeen cella, jonka kaksi kuuden pylvään riviä jakoi kolmeen laivaan; toinen cella (tai adyton), jonka kaksi kolmen pylvään riviä jakoi samoin kolmeen laivaan; ja vielä yksi takahuone.[15]

Agoran alueen ja Artemis Hemerasian temppelin väliltä, agoran alueesta pohjoiseen, on löydetty kahden hellenistiselle kaudelle ajoittuvan asuintalokokonaisuuden jäänteet. Idänpuoleisessa oli peristyylipiha, kun taas lännenpuoleinen oli yksinkertaisempi. Taloissa on ollut andron-huoneet, joissa oli tilaa yhdelletoista leposohvalle, sekä tulisijat ja kylpyammeet. Niihin liittyi myös tiloja maataloustuotteiden valmistamiseen ja säilyttämiseen.[6][7][16][17]

Artemis Hemerasian temppeli

 
Artemis Hemerasian temppelin rauniot.

Artemis Hemerasialle eli Artemis Lusialle omistettu temppeli sijaitsi akropoliin pohjoispuolella noin kilometrin verran alakaupungista itäkoilliseen.[18] Sen paikka on ollut kulttikäytössä ainakin 700-luvulta eaa. ensimmäiselle vuosisadalle jaa.[6] Paikalla oli lähde, jota pidettiin samana paikkana, jossa Melampus puhdisti ja paransi Proitoksen tyttäret. Proitoksen kerrotaan perustaneen pyhäkön kiitollisuudesta ja omistaneen sen Artemiille.[2][3] Pyhäkkö kukoisti hellenistisellä kaudella, jolloin sen temppeli uusittiin ja pyhäkköalueelle rakennettiin lukuisia muita rakennuksia.[6]

Pyhäkkö oli rakennettu kahdelle pengertasanteelle. Temppeli sijaitsi ylemmällä, eteläisemmällä tasanteella. Se ajoitetaan 300- ja 200-lukujen eaa. taitteeseen. Temppelirakennus edusti doorilaista tyyliä. Temppelin sisällä oli pronaos, cella ja adyton ja kummallakin pitkällä sivulla käytävät. Temppelin itäpään julkisivussa oli neljä pylvästä.[6][19]

Temppelin itäpuolella oli suorakulmainen rakennus, joka koostui etuhuoneesta ja suuremmasta huoneesta. Se ajoitetaan 300-luvulle eaa.[19] Pyhäkköalueen muut rakennukset sijaitsivat alemmalla, pohjoisella tasanteella. Niihin lukeutuvat muun muassa lähdekaivorakennus sekä rakennnukset, jotka on tulkittu buleuterioniksi ja propyloniksi.[2][7][19] Pyhäkköalueelta on löydetty paljon votiivilahjoja geometriselta hellenistiselle kaudelle.[7][19]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”276. Kleitor & 279. Lousoi”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LOUSOI Arkadia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Lusi”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Lousoi Pleiades. Viitattu 13.11.2023.
  5. ↑ a b c ”58 C2 Lousoi”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m Lousoi Austrian Archaeological Institute. Austrian Academy of Sceiences. Viitattu 13.11.2023.
  7. ↑ a b c d Archaeological Site of Loussae Greek Travel Pages. Viitattu 13.11.2023.
  8. ↑ Theofrastos: Kasvioppi (Historia plantarum) 9.15.8.
  9. ↑ a b c Pausanias: Kreikan kuvaus 8.18.8.
  10. ↑ Kallimakhos: Hymni Artemiille 233.
  11. ↑ Smith, William: ”Cleitor”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  12. ↑ Polybios: Historiai 4.18.
  13. ↑ Akropoliin sijainti: 37°58′03″N, 22°06′48″E.
  14. ↑ Agoran, stoan ja temppelin arkeologisen kohteen sijainti: 37°57′55″N, 22°06′07″E.
  15. ↑ Plan du temple périptère de Lousoi (d'après G. Ladstätter, « New observations on monumental sacred architecture in Northwestern Arcadia », κύκλος / the circle. Dialogues on Greek and Roman Architecture. The Finnish Institute at Athens, 21.11.2016) ResearchGate. Viitattu 13.11.2023.
  16. ↑ Die Hausanlagen von Lousoi – Οι οικίες των Λουσών Google. Viitattu 13.11.2023.
  17. ↑ Asuintalojen arkeologisen kohteen sijainti: 37°58′11″N, 22°06′22″E.
  18. ↑ Artemis Hemerasian temppelin sijainti: 37°58′18.6″N, 22°06′43.4″E.
  19. ↑ a b c d Das Artemis-Heiligtum von Lousoi – Το Ιερό της Αρτέμιδος Ημέρας των Λουσών Google. Viitattu 13.11.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lusoi&oldid=22793987”