Proitos
Proitos (m.kreik. Προιτος, lat. Proetus) oli kreikkalaisessa mytologiassa Tirynsin myyttinen kuningas, Abaan ja Aglaian poika ja Akrisioksen kaksoisveli.
Proitoksen kerrotaan kamppailleen veljensä kanssa jo äitinsä kohdussa. Myöhemmin kamppailu huipentui taisteluun Abaksen perinnöstä, mutta taistelu päättyi joko ratkaisemattomana, tai Proitos tuli lähes lyödyksi, ja siksi hän lähti Vähään-Aasiaan. Lyykian kuningas Iobates otti hänet vastaan ja antoi hänelle vaimoksi tyttärensä Stheneboian.[1] He saivat kolme tytärtä, Ifinoen, Lysippen ja Ifianassan, ja pojan, Megapentheen.[2]
Valtakunnan jako tapahtui lopulta sitten, kun Proitos hyökkäsi uudelleen Akrisioksen kimppuun, tällä kertaa appensa avustamana. Akrisios sai Argoksen ympäristöineen, ja Proitos pohjoiset alueet: Tirynsin, Heraionin ja Mideian sekä Argoliin rannikon[1].
Kun Akrisioksen ainoa tytär Danae tuli naimaikään, hän meni Proitoksen luo ja halusi ryhtyä suhteisiin tämän kanssa. Tässä tapauksessa Perseuksen isä ei olisikaan Zeus vaan Proitos.[3]
Bellerofonin sankariteot alkoivat, kun Proitoksen vaimo Anteia ihastui tähän. Tultuaan torjutuksi hän kertoi kostoksi miehelleen, että Belleforon oli yrittänyt maata hänet. Proitos ei kuitenkaan uskaltanut tappaa vierastaan, joten hän lähetti Bellerofonin appensa luokse mukanaan kirje, jossa hän pyysi surmaamaan kirjeen kantajan. Kun Iobates vihdoin avasi kirjeen, hän ei enää halunnut tappaa vierastaan, vaan asetti tälle mahdottomia tehtäviä toivoen vieraansa saavan surmansa epäonnistuttuaan niissä.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.2.1 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.2.2 (engl. käännös).
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.4.1 (engl. käännös).
- ↑ Homeros: Ilias 6.144–221 (engl. käännös).
| Edeltäjä: Abas |
Argoksen kuningas 1300-luku eaa. Kuvitteellinen kronologia |
Seuraaja: Akrisios |