Avaa päävalikko

Luonto-Liitto on vuonna 1943 perustettu valtakunnallinen lasten ja nuorten ympäristönsuojelu- ja luonnonharrastusjärjestö. Sillä on noin 7 000 jäsentä. Luonto-Liitto pyrkii edistämään ympäristökasvatusta, luonnossa harrastamista sekä metsien, ilmaston, Itämeren ja suurpetojen suojelua ja toimii kestävän kulutuksen puolesta. Järjestön tavoitteena on yhteiskunta, jossa arvostetaan luonnon moninaisuutta ja sen itseisarvoa. Luonto-Liitto on virallisesti Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenjärjestö. Se on kuitenkin itsenäinen (nuoriso)järjestö, eikä näitä kahta järjestöä voi verrata suoraan toisiinsa.

Luonto-Liitto ry
Perustettu 1943
Toimiala ympäristönsuojelu, nuorisotyö
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Ina Rosberg [1]
Sivusto www.luontoliitto.fi

Luonto-Liitto on yksi harvoista maankattavista ympäristöalan kansalaisjärjestöistä Suomessa. Se on lisäksi ainoa, joka keskittyy nuorten omaehtoiseen ympäristötoimintaan. Nuorten ympäristötoimintaan keskittymisen lisäksi Luonto-Liitto on ollut mukana muun muassa vaatimassa Suomeen ilmastolakia sekä neuvottelemassa ympäristöministerin kanssa Suomen tulevista liikennelinjauksista. Luonto-Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö.

Sisällysluettelo

ToimintaMuokkaa

Luonto-Liitto järjestää koulutusta, leirejä, retkiä ja erilaisia tapahtumia sekä pyrkii edistämään ajamiaan asioita ympäristökasvatuksen ja kansalaistoiminnan avulla. Lastentoimintaan kuuluvat luontokerhot, ympäristöetsivätoiminta, luontoleirit ja erilaiset luontoaiheiset lastentapahtumat. Luonto-Liitto julkaisee lapsille suunnattua Sieppo-lehteä, joka on Suomen ainoa lasten luontolehti.

Toimintaa järjestävät liiton lisäksi piirit sekä aluejärjestöt. Myös yksittäiset jäsenet voivat keskenään perustaa esimerkiksi toimintaryhmän tai luontokerhon. Suurimmat vakiintuneet toimintaryhmät ovat metsäryhmä, susiryhmä ja Itämeriryhmä. Luonto-Liitto järjestää myös koulukiertueita erilaisista ympäristöteemoista sekä ympäristö- ja kulutusteemaisia kampanjoita ja tapahtumia, muun muassa Älä osta mitään -päivää.

Nuorille Luonto-Liitto tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa itse ympäristöasioihin. Nuoret ja nuoret aikuiset voivat esimerkiksi toimia ohjaajana lasten kerhossa tai luontoleirillä, käydä koulukiertuelähettiläänä kouluissa, kirjoittaa ja kuvittaa liiton jäsenlehtiä, osallistua liiton antamien tiedotteiden ja lausuntojen valmisteluun ja vaikuttaa paikallisiin asioihin osallistumalla piirien ja aluejärjestöjen toimintaan tai perustamalla oman ympäristöryhmän. Myös nuorille järjestetään erilaisia ympäristö- ja luontoteemaisia leirejä ja muita tapahtumia. Luonnonharrastustoimintaa ovat mm. vuosittaiset Kevätseuranta ja Talviseuranta sekä piirien ja aluejärjestöjen järjestämät retket. Luonto-Liitto julkaisee nuorten luontolehteä Nuorten Luonto, jonka toimittamiseen nuorten pääsevät myös itse osallistumaan.

Siilin piikkiMuokkaa

Siilin piikki on Luonto-Liiton myöntämä palkinto ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista.[2][3]

  • 2007: Kesko ja SOK
  • 2008: Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
  • 2009: Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
  • 2010: Vapo (viherpesusta)
  • 2011: Talvivaaran kaivos ja kemian alan yritys Yara (ympäristövaikutusten vähättelystä ja vastuun pakoilusta)[4]
  • 2012: Metsähallitus (valtion arvometsien myynnistä)
  • 2013: Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja MMM (yhteiskunnan kokonaisedun unohtamisesta)
  • 2014: Helsingin kaupunkisuunnittelijat ja päättäjät (rakentamissuunnitelmien määrätietoisesta kohdistamisesta kaupungin luontoalueille)[5]
  • 2015: Sipilän hallitus (luonnon ja ympäristön kannalta poikkeuksellisen kestämättömistä päätöksistä ja linjauksista)[6]
  • 2016: Metsähallitus (liito-oravan elinympäristöjen hävittämisestä Kainuussa)
  • 2017: Nils Torvaldsille (metsien käytön ilmastovaikutusten huomioinnin hämärtämiseksi tehdystä työstä)

Siilin piikin lisäksi Luonto-Liitto on vuodesta 2013 alkaen myöntänyt Siilin peukku -kunniamainintoja ansiokkaasta toiminnasta ympäristön hyväksi. Siilin peukun ovat saaneet Sini Saarela ansiokkaasta kansalaisaktivismista ja Arktiksen suojelun ja ilmastonmuutoksen torjunnan nostamisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun (2013) sekä Peter Lundille ja muille Uusi energiapolitiikka -työryhmän professoreille rohkeista ja ennakkoluulottomista näkemyksistä (2014).[7]

JulkaisutMuokkaa

Luonto-Liitto toimii yhdessä Rauhanpuolustajien kanssa yhtenä pääomistajana Voima Kustannus Oy:ssä, joka julkaisee vasemmistolais-kulttuurikriittistä Voima-lehteä. Näiden lisäksi Luonto-Liitto julkaisee kahta jäsenlehteä: lasten luontolehti Sieppoa ja Nuorten Luontoa. Yhdistys on julkaissut myös kirjoja sekä esitteitä ja vihkosia muun muassa ilmastonmuutoksesta, Itämerestä ja metsistä. Kirjojen aiheet vaihtelevat ympäristökasvatuksesta yhdistyksen historiaan. Luonto-Liiton julkaisema on myös Pihka-luonnonharrastusmerkki, joka sisältää erilaisia luonnonharrastustehtäviä nuorille ja aikuisille ja Karpalo-luonnonharrastusmerkki lapsille.

PiiritMuokkaa

Luonto-Liitolla on 8 piiriä sekä kaksi aluejärjestöä.

Piirit:

  • Hämeen piiri (HLP)
  • Kaakkois-Suomen piiri (Kaasu)
  • Keski-Suomen piiri (Kessu)
  • Pohjanmaan luontopiiri (POLP)
  • Pohjois-Suomen piiri (Possu)
  • Savo-Karjalan luontopiiri (SaKa)[8]
  • Varsinais-Suomen piiri (Vasp)
  • Luonto-Liiton Uudenmaan piiri (LUP)

Aluejärjestöt:

  • Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat (ENY)
  • Vantaan Luonnonystävät (VaLu)

TalousMuokkaa

RahoitusMuokkaa

Rahoituksen lähde 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[9] 466 000 € 456 000 € 446 000 € 434 300 € 430 000 € 430 000 € 430 000 €

Palkinnot ja tunnustuksetMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • http://www.luontoliitto.fi/
  • Laulujoutsenen perintö – Suomalaisen ympäristöliikkeen taival. WSOY 2008.
  • Jyrki Heimonen, Jani Kaaro. Luonto-liiton historia 1943–1998 : Jatkosodan varjosta Jerisjärven tielle. Luonto-Liitto 1999.