Luettelo Helsingin kasarmeista
Wikimedia-luetteloartikkeli
Luettelo Helsingin kasarmeista ja muista sotilaallisista rakennuksista
Kantakaupunki
muokkaaSuurin osa kantakaupungin kasarmirakennuksista rakennettiin Suomen suuriruhtinaskunnan aikana Suomen suuriruhtinaskunnan armeijan käyttöön.[1][2][3] Suomen asevelvollisen armeijan tultua lakkautetuksi vuonna 1901, siirtyivät ne Venäjän keisarillisen armeijan käyttöön. Osa kasarmeista myös rakennettiin alkuaan Venäjän sotaväen käyttöön.[4]
- Merikasarmi, Katajanokka – Valmistui 1820-luvulla Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan Suomeen sijoitetun venäläisen sotaväen käyttöön. Siirtyi vuonna 1830 1. Suomen Meriekipaasin käyttöön. Nyt Ulkoasiainministeriön käytössä.[5][6]
- Kaartin kasarmi, Kasarmitori – Rakennettiin 1819–1825 Suomen kaartin käyttöön.[1] Nykyään puolustusministeriön tiloina.
- Turun kasarmi, Kamppi. Valmistui 1833 Helsingin venäläisen varuskunnan käyttöön Merikasaarmin siirryttyä Meriekipaasille. Itse kasarmirakennus tuhoutui 1918 saksalaisten joukkojen vallatessa Helsingin. Paikalle rakennettiin myöhemmin Lasipalatsi. Kasarmin talousrakennuksessa toimi Helsingin linja-autoasema vuosina 1935–2005, Kampin keskuksen valmistumiseen saakka.[7][8] Nykyisin talousrakennuksen nimenä on Kulttuurikasarmi, ja siinä toimii ravintola ja elokuvateatteri.
- Uudenmaan kasarmi, Kruununhaka, Liisankadun ja Maurinkadun kulmassa – Evert Lagerspetzin suunnittelema kasarmirakennus valmistui vuonna 1883 asevelvollisen Suomen suuriruhtinaskunnan armeijan Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoonan käyttöön. Myöhemmin pitkään Sotamuseon toimipaikkana. Tontin Pohjoisrannan puoleiselle reunalle valmistui 1929 upseerien vuokratalo ”Kiholinna”.[9]
- Uudenmaan Pataljoonan upseerikasarmi sijaitsee Karhun korttelissa, Liisankadun, Mariankadun ja Maneesikadun rajaamalla alueella. Rakennukset ovat Evert Lagerspetzin suunnittelemia. Liisankadun puoleista rakennusta on jälkeenpäin korotettu usealla kerroksella.[10][11][12] Nykyisin rakennuksessa toimii Hotelli Maria. Meritullinkadun ja Maneesikadun kulmassa, viereisessä korttelissa, sijaitsee nykyään valtakunnallisten Maanpuolustuskurssien käytössä oleva maneesi.
- Kaartin lasaretti, Hietalahdentori – Suomen kaartin käyttöön rakennettu sotilassairaala varaa Hietalahdentorin pohjoispuolisen korttelin. C. L. Engelin suunnittelema päärakennus valmistui vuonna 1827, Evert Lagerspetzin suunnittelema rakennus Kalevankadun puolella vuonna 1884[13]
- Päävartio – Vuonna 1843 valmistunut, C. L. Engelin suunnittelema rakennus sijaitsee Aleksanterinkadun itäpäässä, Katajanokan kanavan varrella.
Itsenäisyyden aika
muokkaa- Taivallahden kasarmit, Hesperiankatu, Taka-Töölö – Martta Martikaisen suunnittelema kasarmi valmistui vuonna 1935 Helsingin Autokomppanian, myöhempi nimi Erillinen Autokomppania, käyttöön.[1] Ilmoitettiin vapautuvaksi puolustusvoimien käytöstä syksyllä 2013.
- Tilkan sotilassairaala, Pikku Huopalahti – Olavi Sortan suunnittelema funkkisrakennus valmistui vuonna 1936. Vapautui puolustusvoimien käytöstä vuonna 2005.[1]
Suomenlinna
muokkaa- Länsi-Mustasaaren ensimmäiset kasarmit valmistuivat 1760-luvulla.[14]
- Kustaanmiekalla sijaitsee Carpelanin kasarmi.
Kasarmirakennuksia on myös puolustusvoimien käytössä olevilla saarilla, joista huomattavimmat ovat Santahamina ja Isosaari.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Helsingin kasarmien portit avautuvat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ KAUPUNKI TÄYTTYY KASARMEISTA – Helsingin kaupunginmuseo
- ↑ Puolustushallinnon rakennuslaitos – Historia
- ↑ Helsingin venäläiset varuskuntarakennukset 1917 ja suomalainen varuskunta 1918 Itsenäisyys 100. 2017.
- ↑ Taidehistoriaa Katajanokalla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kuvat kertovat Merikasarmin historiasta[vanhentunut linkki]
- ↑ 1. Lasipalatsi – TURUN KASARMIN TONTILLE LINJA-AUTOASEMA (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kampin kasvot kautta aikojen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Uudenmaan pataljoona äkseerasi Pohjoisrannassa (Arkistoitu – Internet Archive) – Helsingin Sanomat 10.12.2005
- ↑ Mariankatu 23 asemakaavamuutos 2.1.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.8.2020.
- ↑ MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7 - Käyttötarkoituksen muutos 13.10.2017. Senaatti-kiinteistöt. Viitattu 1.8.2020.
- ↑ Senaatti-kiinteistöt myy arvokiinteistön Helsingin Kruununhaasta. Rakennuslehti, 20.11.2017. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kaartin lasaretti (Arkistoitu – Internet Archive) – Korttelit.fi
- ↑ Tiedot rakennuksesta: E3 – Kasarmi – Suomenlinnan hoitokunta
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin kasarmit Wikimedia Commonsissa
- Johanna Luhtala ja Maria Kaustara: Uudenmaan kasarmi, Sotamuseo : Liisankatu 1, Maurinkatu 1 : rakennushistoriaselvitys (pdf) senaatti.fi. 2017. ISBN 978-952-7239-21-6 Viitattu 20.9.2020.