Linköpingin hiippakunta

Ruotsin kirkon hiippakunta

Linköpingin hiippakunta (ruots. Linköpings stift) on yksi Ruotsin kirkon 13 hiippakunnasta.

Linköpingin hiippakunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Uskontokunta Ruotsin kirkko
Piispanistuin Linköping
Tuomiokirkko Linköpingin tuomiokirkko
Piispa Martin Modéus
Perustettu varhainen 1100-luku









Linköpingin hiippakunta mainitaan ns. Firenzen dokumentissa vuodelta 1120, jossa luetellaan mm. Skandinavian hiippakunnat.[1] Sen ensimmäinen nimeltä tunnettu piispa oli Gisele (Gisolo) vuodesta 1139–1160-luvulle ja ensimmäinen reformaation jälkeinen luterilainen piispa Johannes Magni (1531-1543).[2]

Linköpingin tuomiokirkko

Linköpingin ensimmäinen tuomiokirkko rakennettiin 1100-luvulla. Vuonna 1153 pidetyssä paikallisessa kirkolliskokouksessa, jonka johtajana oli Nicolaus Breakspeare ja myöhemmin paavi Hadrianus IV, pyrittiin tekemään Linköpingistä Ruotsin arkkipiispanistuin. Nykyisen tuomiokirkon rakennustyöt alkoivat 1232, ja se on yksi aikansa parhaiten säilyneitä rakennuksia.[3]

Linköping on Skaran hiippakunnan jälkeen toiseksi vanhin Ruotsin keskiaikaisista hiippakunnista ja hiippakuntien keskinäisessä arvojärjestyksessä toisena Uppsalan jälkeen.[2]

Hiippakunnan alueella sijaitsi Ruotsin vanhin luostari Vretan luostari, joka perustettiin noin vuonna 1100. Euroopan suojeluspyhimys Pyhä Birgitta (1303-1373) kasvoi ja vaikutti Itä-Göötanmaalla. Hänen perustamansa birgittalaisjärjestön tärkein luostari on Vadstenassa, ja nykyään siellä toimii Linköpingin hiippakunnan ylläpitämä pyhiinvaelluskeskus. Vadstenassa on myös hiippakunnan omistama kansankorkeakoulu. Hiippakunnan hiippakuntakartano ja konferenssikeskus on nimeltään Vårdnäs (Vårdnäs Stiftsgård)[4]

Maantieteellisesti hiippakunta koostuu Itä-Götanmaan läänistä, koillisesta Jönköpingin läänistä ja Kalmarin läänin pohjoisosasta. Keskiajalla siihen kuului nykyisen alueen lisäksi Gotlanti. Hiippakunnassa on 101 seurakuntaa (2020).[4] Linköpingin nykyinen piispa on Marika Markovits valittiin piispaksi 2022, kun silloinen piispa Martin Modéus valittiin Ruotsin kirkon arkkipiispaksi. Markovits vihittiin piispaksi tammikuussa 2023.[5]

Vuoden 2017 lopussa hiippakunnan alueella asui 572 128 henkilöä, joista 362 641 eli 63,4 prosenttia oli Ruotsin kirkon jäseniä.[6]

Rovastikunnat

muokkaa

Linköpingin hiippakunnan rovastikunnat ovat:[4]

  • Tuomiokirkkokovastikunta
  • Vätterin alueen (Vätterbygdens) rovastikunta
  • Norrköpingin rovastikunta
  • Rannikkoseudun (Kustbygdens) rovastikunta
  • Smålannin alueen (Smålandsbygdens) rovastikunta
  • Itä-Götanmaan alueen (Östgötabygdens) rovastikunta

Piispat

muokkaa

Katoliset piispat

muokkaa

Luterilaiset piispat

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Florenslängden svenskakyrkan.se. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
  2. a b ​ Fridhiof Dahlby och Lars Åke Lundberg: Nya Kyrkokalendern, s. 187-188. Verbum förlag AB Stockholm, 1983. ISBN 91-526-0297-4 (ruotsiksi)
  3. Historik svenskakyrkan.se. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
  4. a b c ​ Stiftsorganisationen svenskakyrkan.se. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
  5. Biskop Marika svenskakyrkan.se. Viitattu 20.2.2023. (ruotsiksi)
  6. Medlemsutveckling 2016-2017, per stift samt riket (PDF) Svenska kyrkan. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 26.12.2018. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.