Linköpingin hiippakunta

Linköpingin hiippakunta (ruots. Linköpings stift) on yksi Ruotsin kirkon 13 hiippakunnasta.

Linköpingin hiippakunta
vaakuna
vaakuna
Map of Diocese of Linköping.svg
Valtio Ruotsi Ruotsi
Uskontokunta Ruotsin kirkko
Piispanistuin Linköping
Tuomiokirkko Linköpingin tuomiokirkko
Piispa Martin Modéus
Perustettu varhainen 1100-luku









Linköpingin hiippakunta mainitaan ns. Firenzen dokumentissa vuodelta 1120, jossa luetellaan mm. Skandinavian hiippakunnat.[1] Sen ensimmäinen nimeltä tunnettu piispa oli Gisele (Gisolo) vuodesta 1139–1160-luvulle ja ensimmäinen reformaation jälkeinen luterilainen piispa Johannes Magni (1531-1543).[2]

Linköpingin tuomiokirkko

Linköpingin ensimmäinen tuomiokirkko rakennettiin 1100-luvulla. Vuonna 1153 pidetyssä paikallisessa kirkolliskokouksessa, jonka johtajana oli Nicolaus Breakspeare ja myöhemmin paavi Hadrianus IV, pyrittiin tekemään Linköpingistä Ruotsin arkkipiispanistuin. Nykyisen tuomiokirkon rakennustyöt alkoivat 1232, ja se on yksi aikansa parhaiten säilyneitä rakennuksia.[3]

Linköping on Skaran hiippakunnan jälkeen toiseksi vanhin Ruotsin keskiaikaisista hiippakunnista ja hiippakuntien keskinäisessä arvojärjestyksessä toisena Uppsalan jälkeen.[2]

Ruotsin vanhin luostari, Vretan luostari, joka perustettiin noin vuonna 1100, sijaitsi hiippakunnan alueella. Euroopan suojeluspyhimys Pyhä Birgitta (1303-1373) kasvoi ja vaikutti Itä-Göötanmaalla. Hänen perustamansa birgittalaisjärjestön tärkein luostari on Vadstenassa ja nykyään siellä toimii Linköpingin hiippakunnan ylläpitämä pyhiinvaelluskeskus. Vadstenassa on myös hiippakunnan omistama kansankorkeakoulu. Hiippakunnan hiippakuntakartano ja konferenssikeskus on nimeltään Vårdnäs (Vårdnäs Stiftsgård)[4]

Maantieteellisesti hiippakunta koostuu Itä-Götanmaan läänistä, koillisesta Jönköpingin läänistä ja Kalmarin läänin pohjoisosasta. Keskiajalla siihen kuului nykyisen alueen lisäksi Gotlanti. Hiippakunnassa on 101 seurakuntaa (2020).[4] Linköpingin nykyinen piispa on Martin Modéus.

Vuoden 2017 lopussa hiippakunnan alueella asui 572 128 henkilöä, joista 362 641 eli 63,4 prosenttia oli Ruotsin kirkon jäseniä.[5]

RovastikunnatMuokkaa

Linköpingin hiippakunnan rovastikunnat ovat:[4]

  • Tuomiokirkkokovastikunta
  • Vätterin alueen (Vätterbygdens) rovastikunta
  • Norrköpingin rovastikunta
  • Rannikkoseudun (Kustbygdens) rovastikunta
  • Smålannin alueen (Smålandsbygdens) rovastikunta
  • Itä-Götanmaan alueen (Östgötabygdens) rovastikunta

LähteetMuokkaa

  1. Florenslängden svenskakyrkan.se. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
  2. a b ​ Fridhiof Dahlby och Lars Åke Lundberg: Nya Kyrkokalendern, s. 187-188. Verbum förlag AB Stockholm, 1983. ISBN 91-526-0297-4. (ruotsiksi)
  3. Historik svenskakyrkan.se. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
  4. a b c [https://www.svenskakyrkan.se/linkopings-stift/stiftsorganisationen-ratt ​ Stiftsorganisationen] svenskakyrkan.se. Viitattu 8.1. 2021. (ruotsiksi)
  5. Medlemsutveckling 2016-2017, per stift samt riket (PDF) Svenska kyrkan. Viitattu 26.12.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linköpingin hiippakunta.

Hiippakunnan viralliset sivut (ruotsksi) https://www.svenskakyrkan.se/linkopingsstift

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.