Erik Benzelius nuorempi
Erik Benzelius nuorempi (1675–1743[1]) oli Uppsalan arkkipiispa vuosina 1742–1743. Opiskelujensa jälkeen Benzelius teki laajan ulkomaanmatkan Saksaan, Ranskaan ja Englantiin,jonka kuluessa hän perehtyi monipuolisesti ajan tieteelliseen elämään ja tutustui aikansa johtaviin tiedemiehiin, muun muassa Leibnitziin. Palattuaan hän toimi ensin vuodesta 1702 hän oli Uppsalan yliopiston kirjastonhoitaja[1], vuodesta 1723 professori, vuodesta 1726 Göteborgin piispa ja vuodesta 1731 Linköpingin piispana. Vuonna 1742 hänet nimitettiin Upsalan arkkipiispaksi[1], mutta hän kuoli ennen astumistaan virkaan. Monipuolisten tietojensa ja suhteittensa ulkomaisiin tiedemiehiin avulla Benzelius vaikutti Ruotsin kirjalliseen elämään. Hän kartutti Upsalan kirjastoa noin 3 300 niteellä, toimitti aikanaan harvinaisia kriittisiä historiallia lähdejulkaisuja sekä perusti 1710 oppineen Collegium curiosorum-seuran sekä Ruotsin ensimmäinen tieteellisen aikakauskirjan Acta literaria Sueciae vuonna 1720[1]. Vaikka Benzeliusta mainitaan olleen uskonnolliselta kannaltaan suvaitsevainen, vastusti hän Johan Konrad Dippeliä (1673–1734) vaatien tämän karkottamista maasta.[2]
| Erik Benzelius nuorempi | |
|---|---|
 |
|
| Uppsalan arkkipiispa | |
|
1742-1743
|
|
| Edeltäjä | Johannes Steuchius |
| Seuraaja | Jacob Benzelius |
| Linköpingin hiippakunnan piispa | |
|
1731-1742
|
|
| Edeltäjä | Johannes Steuchius |
| Seuraaja | Andreas Olavi Rhyzelius |
| Göteborgin hiippakunnan piispa | |
|
1726-1731
|
|
| Edeltäjä | Johan Poppelman |
| Seuraaja | Jacob Benzelius |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. tammikuuta 1675 Upsala, Ruotsi |
| Kuollut | 23. syyskuuta 1743 (68 vuotta) Linköping, Ruotsi |
Benzeliuksen isä oli Erik Benzelius vanhempi ja hänen veljensä Jakob Benzelius[1]. Hänen poikansa aateloitiin nimellä Benzelstierna.
Lähteet muokkaa
- Tietosanakirja. Ensimmäinen osa. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1909.
Viitteet muokkaa
|
Edeltäjä: Johannes Steuchius |
Uppsalan arkkipiispa 1742–1743 |
Seuraaja: Jakob Benzelius |
