Avaa päävalikko
Torsten Rudeenin muistolaatta

Torsten Rudeen (9. maaliskuuta 1661 Lysvik, Värmlanti9. syyskuuta 1729 Linköping) oli ruotsalainen runoilija, runouden professori, piispa ja valtiopäiväedustaja.

Rudeenin isä Haquinus Rudenius oli Lysvikin kappalainen ja äiti Christina Falk. Rudeen kävi Karlstadin lukion, jonka jälkeen hän meni Uppsalan yliopistoon 1678. Itämaisten kielten professorin Gustaf Peringerin ohjauksessa hän väitteli 1691 (pro gradu), saaden filosofian maisterin paperit.

Vuonna 1692 Rudeen nimitettiin Turun Akatemian runousopin professoriksi. Hän oli jo vuosia kirjoittanut runoja juhlatilaisuuksiin ja myös lausunut niitä. Turussa häneltä tilattin paljon virallisia runoja ja muistopuheita. Hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa syyskuussa 1699 ja hänen palkkapitäjäkseen määrättiin Paimio, joka vaihdettiin Piikkiöksi 1701. Vuonna 1706 hänelle myönnettiin kolmannen teologian professuuri. Samana vuonna hänet nimitettiin myös Turun ruotsalaisen seurakunnan tuomiorovastiksi ja kirkkoherraksi. Hänen toimikautensa näissä viroissa jäi lyhyeksi, sillä jo 1709 hän muutti Ruotsiin Karlstadin piispaksi. Linköpingin piispaksi hänet nimitettiin 1716, ja samalla Ruotsin valtiopäiville pappissäädyn puhemieheksi. Teologian tohtoriksi Rudeen vihittiin 1719.

Vuonna 1692 Rudeen avioitui Anna Christoffersdotter Brunellin kanssa. Tämä kuoli 1695, ja Rudeen avioitui toistamiseen 1696 Magdalena Wallvikin kanssa, joka oli kuningttaren hovineiti. Rudeenilla oli 15 lasta. Vuonna 1719 vaimo ja lapset aateloitiin, ja he saivat nimekseen Rudenschöld.

Turun Akatemiassa Rudeen ohjasi Benedictus Granrothin väitöskirjan joutsenten laulusta (Exercitium academicum, De cantu cygnorum). Hän ohjasi myös Jacob Wijkarin tutkielman Pohjanlahden hylkeistä.

LähteetMuokkaa

  • Lehikoinen, Esa; Lemmetyinen, Risto; Vuorisalo, Timo & Kivistö, Sari 2009: Suomen lintutieteen synty – Turun Akatemian aika. Faros, Turku. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. ISBN 978-952-5710-04-5