Leevi veskijärv
Leevi veskijärv (myös Leevi paisjärv) on Virossa Põlvamaalla Räpinan kunnassa Leevissä sijaitseva padottu järviallas. Vironkielinen sana veski tarkoittaa vesimyllyä. Entiseen myllyyn liittynyt pato on rakennettu Võhandu jõgeen 60 kilometriä sen joensuusta. Võhandua kutsutaan täällä yleensä Võo jõeksi.[1]
| Leevi veskijärv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Põlvamaa |
| Kunnat | Räpinan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Võhandu jõen valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Võhandu jõgi |
| Laskujoki | Võhandu jõgi [1] |
| Järvinumero | VEE2087920 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 59,6 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,87 km [1] |
| Leveys | 0,05 km [1] |
| Rantaviiva | 1,857 km [1] |
| Pinta-ala | 2,7 ha [1] |
| Valuma-alue | 840 km² [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Leevi veskijärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaPatojärvi on 870 metriä pitkä, leveimmillään se on 50 metriä, ja sen pinta-ala on 2,7 hehtaaria. Sen kapeudesta päätellen patoaminen laajentaa joen uomaa vain hieman, joten joki lienee täällä jyrkkärinteinen. Järvimäinen osuus joesta sijaitsee Leevin kylän taajamassa ja sen rannoille on rakennettu tiheästi asuntoja.[1][2][a][b]
Vesivoimalaitos
muokkaaPaikalla on aiemmin toiminut vesimylly, jonka toiminnan on mahdollistanut jokeen rakennettu kiinteä pato. Vuonna 2001 valmistui pieni jokivoimalaitos, jolla pyrittiin toimittamaan sähköenergiaa koko Leevin kylälle. Sen kapasiteetti on 200 kilowattia (kW eli 0,4 megawattia, MW). Sähköä tuotetaan neljällä vesiturbiinilla, joiden tehot ovat keskimäärin 25 kW. Tuotantomäärät riippuvat voimakkaasti joen vesitaloudesta. Esimerkiksi kevättulvan aikana voidaan saavuttaa 300–400 kilowatin kapasiteetti, mutta kesää kohti sähköenergian tuotanto putoaa 40–50 kilowattiin. Joskus joessa ei virtaa kuivuuden takia ollenkaan vettä.[3][4]
Kolmiaukkoinen ja betoninen säännöstelypato toimii manuaalisesti lisättävien vaakalautojen avulla. Vesi otetaan sisään voimalarakennukseen padon oikealta puolelta ja johdetaa vesiturbiineihin, jotka sijaitsevat pienessä rakennuksessa hieman alempana. Käytetty vesi poistuu turbiineista omaan poistokanavaan, joka yhtyy jokeen alempana 150 metrin päässä. Kylästä alkava postitie ylittää joen omaa siltaa pitkin padon ja voimalan välistä. Vesivoimalaitoksen rakentamisluvassa on ehto, joka pakottaa rakentamaan kalatien kiinteän padon ohitse.[3][4]
Vesistösuhteita
muokkaaLeevi veskijärv kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen, sillä se on muodostettu patoamalla joki. Patoaltaaseen on johdettu yksi pelto- ja metsäoja. Järven valuma-alueen pinta-ala on 840 neliökilometriä, josta suurin osa muodostuu Võhandun joen valuma-alueesta. Võhandu laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[a]
Huomautuksia
muokkaa- ↑ a b Kohteen ympäristön kasvillisuutta, asutusta ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
- ↑ Tieto on peräisin vironkielisesta artikkelista et:Leevi veskijärv.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j Keskkonnaregister: Leevi veskijärv (VEE2087920) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 7.7.2020. (viroksi)
- ↑ Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.7.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Leevi hüdroelektrijaam (Arkistoitu – Internet Archive), Eesti Veskivaramu, viitattu 7.7.2020
- ↑ a b ETA: Leevil valmib hüdroelektrijaam Äärileht. 11.10.2001. Tallinna: AS Ekspress Meedia. Viitattu 7.7.2020. (viroksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Ruusmaa Arthur: Mõisavalitseja vällä, vill sisse!, UMA leht (Võromaa rahva uman keelen leht)