Avaa päävalikko
Kansanäänestyksen äänestyslomake.

Kreikassa järjestettiin kansanäänestys sunnuntaina 5. heinäkuuta 2015 koskien velkojien maan hätärahoitusneuvotteluissa asettamien ehtojen hyväksymistä. Äänestyksessä ei-äänet voittivat osuudella 61,31 %, toisin sanoen kreikkalaiset hylkäsivät velkojien ehdotukset.

Kansanäänestyksessä oli 9 858 508 äänioikeutettua. Ääniä annettiin 6 161 140 kappaletta. Äänestysprosentti oli 62,5. Hylättyjä ääniä oli 5,04 % ja tyhjiä ääniä 0,75 %.[1]

Sisällysluettelo

TaustaMuokkaa

Kreikan velkakriisiin liittyneitä hätärahoitusneuvotteluita käytiin koko kevät 2015. Velkojia neuvotteluissa edustivat Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki sekä Kansainvälinen valuuttarahasto, ja Kreikkaa Tsíprasin hallitus. Neuvottelut johtivat umpikujaan kesäkuussa. Lauantaina 27. kesäkuuta, muutamia päiviä ennen neuvotteluille asetettua takarajaa, Kreikan pääministeri Aléxis Tsípras ilmoitti, että hallitus järjestää kansanäänestyksen velkojien asettamien rahoitusehtojen hyväksymisestä. Tämän seurauksena neuvottelut päättyivät.

Asian ymmärtämiseksi on syytä mieltää, että Kreikan ja Italiankin velkaongelmien takana ovat länsimaiset pankit kuten Goldman Sachs.[2]

Kansanäänestys oli maassa ensimmäinen Kreikan sotilasjuntan kautta seuranneen vuoden 1974 kansanäänestyksen jälkeen.

KysymysMuokkaa

 
Óhi (”Ei”) -ääntä kannattava mielenosoittaja Sýntagma-aukiolla Kreikan parlamenttitalon edustalla 29. kesäkuuta 2015.
 
Mielenosoitus ei-äänten puolesta Sýntagma-aukiolla 3. heinäkuuta 2015.

Kansanäänestyksessä esitetty kysymys oli seuraava:[3]

»Kansanäänestys heinäkuun 5. päivänä 2015. Pitäisikö Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston ehdotus, joka esitettiin euroryhmässä 25. 6. 2015 ja joka koostuu kahdesta osasta, hyväksyä? Ensimmäinen osa on nimeltään ”Reforms For The Completion Of The Current Program And Beyond”[4] ('Uudistuksia nykyisen ohjelman päättämiseksi sekä sen jälkeen') ja toinen nimeltään ”Preliminary Debt Sustainability Analysis”[5] ('Alustava velkakestävyysanalyysi').»

Äänestyksessä oli siis kaksi vaihtoehtoa: ”Kyllä” (Ναί, ), joka puolsi ehdotuksen hyväksymistä eli tarkoitti ääntä julkisen talouden menoleikkausten ja verotuksen kiristämisen puolesta; ja ”Ei” (Όχι, óhi), joka vastusti ehdotuksen hyväksymistä eli tarkoitti ääntä sen puolesta, että leikkauksia ja veronkiristyksiä tehtäisiin vähemmän kuin eurovaltiot ja IMF vaativat.[3]

Monet kreikkalaiset valittivat, etteivät ymmärtäneet, mitä vaihtoehdot todella tarkoittavat. Epäselvää oli erityisesti, mitä maalle eri vaihtoehdoista seuraisi.[3] Eräiden ennakkoarvioiden mukaan kyllä-äänien voitto mahdollistaisi paremmin neuvotteluiden jatkamisen, kun taas ei-äänten voitto voisi johtaa jopa Kreikan eroamiseen eurosta.[6]

TuloksetMuokkaa

 
Kansanäänestyksen tulos vaalipiireittäin. Ei-äänten prosentuaalinen osuus.

Kansanäänestyksen tulos oli:[1]

Ääni % Ääniä
Kyllä 38,69 2 245 537
Ei 61,31 3 558 450

Tulokset vaalipiireittäinMuokkaa

Kansanäänestyksessä ei-äänet voittivat Kreikan kaikissa 56 vaalipiirissä. Tulos vaalipiireittäin oli:[1]

Vaalipiiri Kyllä % Ei %
Aitolia-Akarnania 39,10 60,90
Akhaia 31,80 68,20
Argolis 42,36 57,64
Arkadia 43,57 56,43
Árta 39,56 60,44
Ateena 1. 46,79 53,21
Ateena 2. 41,94 58,06
Attika 36,31 63,69
Boiotia 32,71 67,29
Chalkidikí 40,85 59,15
Chaniá 26,31 73,69
Chíos 46,23 53,77
Dráma 42,78 57,22
Dodekanesia 34,99 65,01
Elis 35,00 65,00
Euboia 32,41 67,59
Évros 45,36 54,64
Evrytanía 43,55 56,45
Flórina 37,19 62,81
Fokis 43,09 56,91
Fthiotis 39,75 60,25
Grevená 45,87 54,13
Imathía 35,42 64,58
Ioánnina 40,84 59,16
Iraklion 29,20 70,80
Kardítsa 39,04 60,96
Kastoriá 47,53 52,47
Kavála 41,33 58,67
Kefaloniá 35,58 64,42
Kilkís 42,26 57,74
Korfu 28,79 71,21
Korinthia 38,27 61,73
Kozáni 36,96 63,04
Kykladit 37,27 62,73
Lakonia 48,73 51,27
Lárisa 38,19 61,81
Lasíthi 37,61 62,39
Lefkas 40,95 59,05
Lesbos 38,69 61,31
Magnesia 33,37 66,63
Messenia 43,01 56,99
Pélla 39,21 60,79
Pieria 38,99 61,01
Pireus 1. 40,48 59,52
Pireus 2. 27,52 72,48
Préveza 41,82 58,18
Réthymno 34,72 65,28
Rodópi 36,54 63,46
Sámos 29,50 70,50
Sérres 46,45 53,55
Thesprotia 41,08 58,92
Thessaloniki 1. 39,20 60,80
Thessaloniki 2. 40,08 59,92
Tríkala 41,21 58,79
Xánthi 32,26 67,74
Zákynthos 32,78 67,22

Kansanäänestyksen jälkeiset tapahtumatMuokkaa

Kansanäänestystä seuranneissa neuvotteluissa, joissa olivat mukana Syrizan lisäksi entiset valtapuolueet Uusi demokratia ja Pasok, Kreikka joutui lopulta tyytymään vähintään yhtä koviin kiristysvaatimuksiin kuin ennen kansanäänestystä. Vaikeat neuvottelut johtivat siihen, että Kreikan euroeron mahdollisuus nousi toden teolla esiin. Kreikkalaisten pankkien pääomapaon vuoksi pankit jouduttiin sulkemaan useaksi päiväksi, ja käteisnostoja ja rahansiirtoja ulkomaille rajoitettiin. Syrizan johto joutui toisaalta valitsemaan euroeron ja rinnakkaisvaluutan luomisen ja toisaalta kiristyspolitikan jatkamisen väliltä. Neuvottelijat Tsíprasin johdolla valitsivat jälkimmäisen. Tämä johti Syrizan jakaantumiseen kahtia. Ministereitä jouduttiin vaihtamaan, ja muun muassa taloustieteilijänä tunnettu entinen valtiovarainministeri Giánis Varoufákis äänesti Kreikan parlamentissa sopimusta vastaan.[7][8][9][10][11][12][13]

Kreikan parlamentti hyväksyi troikan lainapaketin opposition tuella 14. elokuuta äänin 220 – 64. Hallituspuolue Syrizasta erosi kahdentoista kansanedustajan ryhmä, joka pyrki vastustamaan leikkauksia. Suomessa lainapaketin hyväksymistä vastusti suuressa valiokunnassa vain SDP, kun taas kristillisdemokraatit äänestivät tyhjää.[14][15] Eräiden lähteiden mukaan kysymys Kreikan tukemisesta oli johtaa Suomessa hallituskriisiin.[16][17][18][19][20][21] Ainakin vihreät ja vasemmistoliitto tekivät vastaesityksiä hallituksen linjaan.[22]

Eräiden lähteiden mukaan Kreikka pyysi neuvottelujen aikana velkahelpotusta 2020-luvun alkuun.[23][24][25][21] Huomionarvoista on, että jopa IMF uhkasi vetäytyä tukipaketista, jollei Kreikalle anneta velkahelpotuksia, koska maa ei missään tapauksessa pysty maksamaan velkojaan.[26] EU-maista esimerkiksi Ranskan arveltiin pitävän velkahelpotuksia välttämättöminä.[27]

Kreikassa lainaehtojen hyväksyminen johti Syriza-puolueen jakautumiseen. Osa puolueen kansanedustajista äänesti lainapakettia vastaan ja 26 kansanedustajaa perusti uuden Kansan yhtenäisyys (Laïkí Enótita) -puolueen entisen energiaministerin Panagiótis Lafazánisin johdolla. Samalla hallitus menetti parlamentin enemmistön tuen. Kreikan kolmannen tukipaketin tultua osapuolten hyväksymäksi, mutta Syriza puolueen hajaannuttua, pääministeri Tsípras pyysi eroa tehtävästään ja ilmoitti uusista vaaleista syksylle 2015.[28][29][30]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Δημοψήφισμα Ιούλιος 2015: Επικράτεια Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 6.7.2015.
  2. Goldman Sachs pahensi Kreikan kriisiä – ja tienasi satoja miljoonia 20.7.2015. Kauppalehti. Viitattu 11.8.2015.
  3. a b c Kähkönen, Virve: Tuleva kansanäänestys hämmentää kreikkalaisia – "En ymmärrä kysymystä" Helsingin Sanomat. 1.7.2015. Viitattu 6.7.2015.
  4. Reforms for the Completion of the Current Program and Beyond
  5. Preliminary Debt Sustainability Analysis for Greece
  6. Koponen, Kalle: Kreikassa odotetaan historiallisen kansanäänestyksen tuloksia – tuoreimmat tiedot viittaavat Syrizan voittoon Helsingin Sanomat. 5.7.2015. Viitattu 6.7.2015.
  7. Lodenius, Peter: Troikka kiitää – kokonainen kansa voi jäädä alle Kansan Uutiset. 17.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  8. Kreikan uusnatsipuolue uhoaa: "Syriza on epäonnistunut, nyt on meidän vuoromme – aivan kuten kävi Suomessa KU Viikkolehti. 14.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  9. Saintula, Teemu: Filosofi Slavoj Žižek: Euroopassa uhattuna demokratia, hyvinvointivaltio, solidaarisuus ja ihmisoikeudet KU Viikkolehti. 17.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  10. Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki: "Syrizan tappio voi edesauttaa fasistien ja natsien perillisiä valtaan" KU Viikkolehti. 16.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  11. Laine, Joonas: Syriza, euroero ja neuvottelujen jatkaminen Revalvaatio. 13.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  12. Saintula, Teemu: Vasemmistolainen Linke vaati Saksan parlamentissa Kreikan velkojen leikkaamista KU Viikkolehti. 17.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  13. Riitakorpi, Matti: Et ole kuin maanmiehesi Maaseudun Tulevaisuus. 13.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  14. Kokkonen, Yrjö: Kreikan parlamentti hyväksyi lainaohjelman Yle Uutiset. 14.8.2015. Viitattu 14.8.2015.
  15. Toivonen, Terhi & Kinnunen, Pekka: Suomelta "kyllä" Kreikan tukiohjelmalle numero 3 Yle Uutiset. 13.8.2015. Viitattu 14.8.2015.
  16. Stenroos, Maria: Suomelta tiukka "ei" Kreikalle Yle Uutiset. 11.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  17. Svensson, Kristian: Tutkijatohtori: Suomen Kreikka-kanta yllättävä ja ristiriitainen Yle Uutiset. 12.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  18. YLE: Hallitus oli vaarassa kaatua Kreikka-ratkaisun takia 11.7.2015. MTV3. Viitattu 12.7.2015.
  19. Koivuranta, Esa: Suuri valiokunta hyväksynyt Suomen neuvottelukannan –"Ei kerrota tässä vaiheessa julkisuuteen" YLE Uutiset. 11.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  20. Arhinmäki Facebookissa:"Ääritiukka linja olisi valtava kolaus Suomelle" KU Viikkolehti. 12.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  21. a b Hentunen, Mika & Tapiola, Paula & Matikainen, Jenny: Kreikan ratkaisun päivä – Yle seuraa hetki hetkeltä yle.fi. 11.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  22. Vihreiden vastaesitys Kreikka-neuvotteluihin julki KU Viikkolehti/STT. 12.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  23. Stenroos, Maria: Kreikka pyytää velkahelpotusta YLE Uutiset. 11.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  24. Wallius, Anniina: Viisi kohtaa: Näihin leikkauksiin Keikan hallitus on valmis Yle Uutiset. 10.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  25. Svensson, Kristian: AFP: Velkojat tyytyväisiä Kreikan ehdotuksiin, mutta lainaa tarvitaankin luultua enemmän? YLE Uutiset. 11.7.2015. Viitattu 12.7.2015.
  26. Nyt tuli ikävä Kreikka-uutinen: IMF voi perääntyä kokonaan Taloussanomat. 15.7.2015. Viitattu 11.8.2015.
  27. Ranska pitää Kreikan velkahelpotuksia välttämättöminä 11.7.2015. MTV3. Viitattu 12.7.2015.
  28. Kreikan pääministeri Tsipras jättää tehtävänsä - "Kansan valittava uusi johtaja" Talouselämä. 20.8.2015. Viitattu 21.8.2015.
  29. Syriza-kapinalliset perustivat oman puolueen Talouselämä. 21.8.2015. Viitattu 21.8.2015.
  30. Greece crisis: Syriza rebels form new Popular Unity party BBC News. 21.8.2015. Viitattu 21.8.2015 (englanniksi).

Aiheesta muuallaMuokkaa