Kirurginen sairaala (Helsinki)

sairaala Helsingissä
(Ohjattu sivulta Kirurginen sairaala)

Helsingin Kirurginen sairaala (ruots. Kirurgiska sjukhuset), josta usein käytetään lyhyempää nimeä Kirurgi (ruots. Kirurgen) tai lempinimeä Kirra, on Helsingin Ullanlinnassa Tähtitorninmäen puistoalueen reunassa, Kasarmikadun varrella sijaitseva sairaala. Vuonna 1888 valmistunut sairaala kuuluu hallinnollisesti Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan ja edustaa 1800-luvun lopun uusklassismia.

Kirurginen sairaala
Kirurgiska sjukhuset
Sairaala vuonna 2018
Sairaala vuonna 2018
Osoite Kasarmikatu 11–13, 00130 Helsinki
Sijainti Ullanlinna
Koordinaatit 60°09.70′N, 024°56.93′E
Rakennustyyppi sairaala
Valmistumisvuosi 1888
Suunnittelija Frans Sjöström
Tyylisuunta uusklassismi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Kirurginen sairaala, katujulkisivu

Rakentaminen 1886-1888 muokkaa

Suuresta sairaalan tarpeesta johtuen kaupunki luovutti tontin sairaalaa varten korvauksetta. Sairaalan ensimmäiset suunnitelmat teki Hampus Dalström 1870-luvun puolessa välissä. Ne eivät kuitenkaan tyydyttäneet lääkäripiirejä, joten senaatti julisti vuonna 1877 kirurgian professori Jakob Estlanderin (1831–1881) aloitteesta Suomen ensimmäisen kansainvälisen sairaala-arkkitehtuurikilpailun, jonka voitti sveitsiläinen Sigismund Rangier.[1] Lisäksi lunastettiin Ludwig Bohnstedtin ja Ernst Jacobssonin suunnitelmat. Rakennuksen rakennustoimikunta ei kuitenkaan pitänyt suunnitelmia toteuttamiskelpoisina, vaan se rupesi yhdistelemään elementtejä eri kilpailutöistä Dahlströmin ja Frans Sjöströmin johdolla. Sjöstromin työtä jatkoi tämän kuoltua Helge Rancken, ja lopulliset Sjöstromin nimissä olleet piirustukset vahvistettiin vuonna 1885. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1886 ja ne valmistuivat 1888.[2][3]

Kirurginen sairaala vuonna 1894

Kirurginen sairaala 1888 muokkaa

Valmistuttuaan vuonna 1888 Kirurginen sairaala oli Euroopan ajanmukaisin. Uusrenessanssityyliseen sairaalaan kuului päärakennus, siihen liittyvät eteläinen ja pohjoinen potilaspaviljonki, kaksi sivurakennusta, talousrakennus, sauna ja ruumishuone. Eristysosasto oli omassa puurakennuksessaan. Potilassiivet laajoine terasseineen tehtiin pitkien avarien yhdyskäytävien päähän, koska tiedettiin jo että on olemassa ihmisestä toiseen tarttuvia sairauksia. Kirurgian kehitystä kuvastivat valoisat leikkaussalit asianmukaisine aputiloineen sekä vielä tuolloin sairaaloissa harvinainen laboratoriotila. Sairaalassa oli myös poliklinikka, kaupungin ainoa onnettomuusasema.[1]

Uutuuksia olivat puhelimet, vesijohto, hissi sekä sisäkäymälät (alusastia + puinen istuin). Sisänkäynnin edessä ollut huvimajalta näyttänyt rakennelma piti sisällään ilmanvaihtojärjestelmän. Sähkölamppuja asennettiin yli 300 kappaletta mutta varajärjestelmänä oli edelleen kaasuvalo. Leikkaussalit sijaitsivat yläkerrosten etelänpuoleisissa erkkereissä, joihin saatiin lisävaloa kattoikkunoista. Vasta vuonna 1894 aloitti työnsä ensimmäinen leikkaussalihoitaja, sitä ennen tehtäviä hoiti sairaalan pitkäaikainen potilas. Siteitten steriiliä vaihtamista varten klinikan ensimmäinen esimies, professori Fredrik Saltzman (1839-1914) toi ulkomailta karbolisumuttimen, jolla levitettiin leikkauspöydän yllä antiseptinen pilvi. Leikkaussalin seinät oli eristetty vaimentamaan sieltä kuuluvia ääniä ja valituksia.[1]

Kirurgisen sairaalan osastokäytävä
Helikopterikenttä ja päivystysosasto, kuvattu 29. joulukuuta 1972
Kirurginen sairaala, eteläinen julkisivu

Kirurgisessa sairaalassa sai alkunsa Suomen sairaanhoitajien kouluttaminen vuonna 1889, jonka avainhenkilö oli ylihoitajana vuosina 1904-1927 toiminut Sophie Mannerheim. Henkilökuntaa asui sairaalan rakennuksissa aina vuoteen 1972 asti.[1] Päärakennuksen ullakolla sijaitsi pieniä ns. piika-asuntoja.

Sairaalan kuuluisin potilas on ollut kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov. Sali, jossa hänet kesäkuussa 1904 leikkasi sotakirurgi, professori Richard Faltin (1867–1952), kantaa nykyisin luentosalina kirurgin nimeä.[1]

1900-luku muokkaa

Sairaalaan on myöhemmin rakennettu lisärakennuksia, talousrakennus 1920-luvulla ja vuonna 1973 valmistunut päivystysosasto, jonka suunnittelivat Eija ja Olli Saijonmaa. Sen yhteydessä oli myös helikopterikenttä.[3] Päivystystoiminta sairaalassa loppui vuonna 1994 ja helikopterikenttä purettiin muutostöiden yhteydessä vuonna 2010. Vuonna 2015 päivystystoiminta sairaalassa alkoi uudelleen, kun Korva-, nenä- ja kurkkutautien päivystyspoliklinikka siirtyi evakkoon Silmä-korvasairaalasta. Nykyisin sairaalassa toimii muun muassa Korvaklinikka lukuun ottamatta Foniatrian poliklinikkaa, joka on Rubik kiinteistössä Maistraatinportilla 2, 6. krs:ssa.

Eristysrakennus, "Isoleeri" Ludvig Isak Lindqvist 1884.

Nimi Kirurgi (Kirurgen) on käytössä myös lähellä sijaitsevan raitiovaunulinja 10:n päätepysäkin nimenä.

HUS keskitti huhtikuussa 2020 koronaviruspandemiapotilaiden hoitoa Kirurgiseen sairaalaan ja se avasi sinne vuodeosaston näille potilaille. [4] Lisäksi sairaalassa toimi myös koronapotilaiden hoitoa varten avattu teho-osasto.[5] Koronaosasto suljettiin toukokuussa 2021 kun potilaiden määrä lähti laskuun.[6] Kirurgisen sairaalan koronaosastojen avaamisesta uudestaan käynnistyi keskustelu joulukuussa 2021 kun koronapotilaiden määrä lähti jälleen nousuun. [7]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Ihatsu, Sanna & Lehtonen, Riitta & Piha, Heikki & Seitsalo, Seppo: ”Kirurginen sairaala”, TERVEISIÄ SAIRAALASTA. Postikortit kertova pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta., ss. 31-45. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taidetoimikunta, 2017. ISBN 9789523010994.
  2. Lilius, Henrik: Kirurgi / IV Kirurgian klinikka. Teoksessa Yliopiston Helsinki, s. 50–51. Helsingin yliopisto, Sanomaprint, 1989.  ISBN 951-875-148-X
  3. a b Kaija Ollila, Kirsti Toppari: Puhvelista punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 300, Sanoma Oy 1998, ISBN 951-9134-69-7
  4. Heino, Elina: Koronaviruspotilaiden siirto alkaa – Husin Kirurginen sairaala keskittyy jatkossa koronainfektioiden hoitoon Mediuutiset. 9.4.2020. Viitattu 12.1.2022.
  5. Gronvall, Ursula: Hus joutuu avaamaan Kirurgisen sairaalan koronateho-osaston uudelleen – Tehohoitopotilaita siirretään myös muihin kaupunkeihin ja kiireetöntä hoitoa supistetaan Kauppalehti. 8.12.2020. Viitattu 12.1.2022.
  6. Pihlava, Minna: Tartuntakäyrien lasku näkyy HUS:n sairaaloissa Lääkärilehti. 4.5.2021. Viitattu 12.1.2022.
  7. Kantola, Anne: Kirurginen sairaala Helsingissä halutaan muuttaa takaisin koronasairaalaksi – Syynä koronan jatkuminen jopa ”vuosikausia” Helsingin Sanomat. 30.12.2021. Viitattu 12.1.2022.

Aiheesta muualla muokkaa