Silmä- ja korvatautien klinikka
Silmä- ja korvatautien klinikka on Meilahden sairaala-aluella sijaitseva rakennus, jossa toimii nykyisin HUSin Silmä-korvasairaala.[1]
Klinikkarakennusta alettiin suunnitella vuonna 1938 Eduskunnan myönnettyä siihen rahoituksen. Rakentaminen kuitenkin pitkittyi toisen maailmansodan vuoksi ja klinikka valmistui vasta tammikuussa 1951.[2]
Historia
muokkaaTaustaa, erikoisalan historia Suomessa
muokkaaSilmäsairaudet olivat Suomessa yleisiä lääninsairaaloiden potilailla 1800-luvulla, mutta hoitokeinot olivat vähäiset. Silmäleikkauksia alettiin kuitenkin tehdä jo sairaaloiden kirurgisissa yksiköissä ja silmätautien opetus ja hoito kuuluivat yliopistossa kirurgian erikoisalan yhteyteen. Vuonna 1861 silmätautien hoidon asema Suomessa vakiintui, kun Helsingin yliopistosairaalan kirurgiseen klinikkaan avattiin erillinen silmätautien osasto. Ensimmäinen silmätautien professuuri perustettiin vuonna 1871. Oman sairaalaosaston silmätautien klinikka sai vasta vuoden 1873 alussa Uuden klinikan rakennuksessa, jossa sillä oli aluksi 20-25 hoitopaikkaa. Vuodesta 1891 silmäklinikka toimi entisen synnytys- ja kätilöoppilaitoksen rakennuksessa Vanhan klinikan pihapiirissä.[3]
Myös korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalaan kuuluvat tapaukset hoidettiin kirurgian erikoisalan yhteydessä. Alaan kuuluvaa opetusta alettiin antaa Helsingin yliopistossa vasta 1880-luvulla.[3]
Ennen Silmä- ja korvatautien klinikan valmistumista Meilahteen vuonna 1951 silmätaudit hoidettiin Mariankatu 14:een vuonna 1911 järjestetyissä väliaikaisissa tiloissa[3] ja Silmätautien poliklinikka toimi Marian sairaalassa vuosina 1925–1936.[4]
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto toimi vuodesta 1919 lähtien entisessä Venäläisessä sotilassairaalassa eli Helsingin Yleisessä sairaalassa Unioninkatu 38:ssa. [3]
Klinikan rakentaminen
muokkaaOftalmologian professori Mauno Vannas alkoi valmistella uuden silmäsairaalan rakentamista jo virkaanastujaisesitelmässään vuonna 1937 ja vastaava tavoite oli myös korva-. nenä- ja kurkkutautiopin professori Yrjö Meurmanilla. Keväällä 1938 eduskunta myönsikin määrärahan uuden klinikan suunnitteluun ja suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Jussi Paatela. Rakennuksen piti valmistui ennen 1940-luvun puoilväliä, mutta rakentaminen pitkittyi talvisodan ja jatkosodan vuoksi.[3]
Rakennukset sijoitettiin arkkitehti Uno Ullbergin vuonna 1938 laatimaa kaavaa mukaillen paikkaan, jossa kaavassa oli ajateltu alkamaan toisiinsa liittyvien klinikkarakennusten sarja. Ullbergin kaavan mukaista rakentamista ei kuitenkaan muilta osin toteutettu. Klinikkarakennus koostui alunperin kahdeksankerroksisesta potilasosastosiivestä, jossa oli eri kerrokset miehille, naisille ja lapsipotilaille. Ylimmässä kerroksessa oli henkilökunnan asuntoja, Matalassa siipirakennuksessa sijaitsivat poliklinikka, leikkaus-, laboratorio- ja opetustilat. Klinikan vanhimmat osat ovat pelkistetyn funktionalistisia. Rapattuja julkisivuja rytmittävät säännölliset horisontaaliset ikkuna-aukkorivit. Julkisivuja jäsentelevät parvekkeet, portaikoiden vertikaaliset ikkuna-aiheet ja silmäpoliklinikkaosan kulmittainen erkkeri.[3]
Silmä- ja korvaklinikan edessä oli iso, hoidettu viheralue. Vuonna 1968 siihen rakennettiin luentosalirakennus, joka purettiin Haartmanin sairaalan tieltä vuonna 2008.[2]
Nykyaika
muokkaaKorva- nenä- ja kurkkutaudit siirtyivät vuonna 2015 Kirurgiseen sairaalaan. Uusi silmätautien sairaala, Tammisairaala on ollut rakenteilla Meilahden sairaala-alueen lähelle Iho- ja allergiasairaalaan viereen vuodesta 2021 lähtien ja valmistuu marraskuussa 2024, potilastoiminta alkaa vuonna 2025.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Silmä-korvasairaala | HUS www.hus.fi. 15.2.2024. Viitattu 16.2.2024.
- ↑ a b Ihatsu, Sanna & Lehtonen, Riitta & Piha, Heikki & Seitsalo, Seppo: ”Meilahden sairaalakampuksen synty”, TERVEISIÄ SAIRAALASTA. Postikortit kertova pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta., s. 96. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taidetoimikunta, 2017. ISBN 9789523010994.
- ↑ a b c d e f Ihatsu, Sanna & Lehtonen, Riitta & Piha, Heikki & Seitsalo, Seppo: ”Silmä- ja korvatautien klinikka”, TERVEISIÄ SAIRAALASTA. Postikortit kertova pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta., ss. 134-137. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taidetoimikunta, 2017. ISBN 9789523010994.
- ↑ Ihatsu, Sanna & Lehtonen, Riitta & Piha, Heikki & Seitsalo, Seppo: ”Marian sairaala”, TERVEISIÄ SAIRAALASTA. Postikortit kertova pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta., ss. 47-63. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taidetoimikunta, 2017. ISBN 9789523010994.
- ↑ Tammisairaala | HUS www.hus.fi. Viitattu 16.2.2024.