Avaa päävalikko

Kiparkatti

poistettu kivikautinen hautapaikka Myrskylässä (ei rauhoitettu)

Kiparkatti on 1949 perustettu tanssipaikka, jota ylläpitää urheiluseura Myrskylän Myrsky ry. Tanssipaikkaa on laajennettu ja peruskorjattu 1977 ja peruskorjattu toisen kerran 2001. Vuoden 2009 aikana Kiparkatissa järjestettiin viidet tanssit.

Kiparkatti
Kiparkatti 1.jpg
Osoite Porvoontie 109 (yhdystie 1605)
Sijainti Myrskylä
Koordinaatit 60°38′54″N, 025°49′53″E
Perustettu 1949
Omistaja urheiluseura Myrskylän Myrsky 1922
Tanssilattia 350 m², puulattia
Tanssikausi kesäkuu–elokuu
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

HistoriaaMuokkaa

Perustaminen tanssipaikaksiMuokkaa

Kiparkatti perustettiin 1949 Myrskylän seurakunnalta vuokratulle maalle. Koska seurakunnan kirkkovaltuustossa oli vastustusta tanssipaikalle, hanketta edistettiin hiihtopaviljonkina, mitä vastustajat edelleen epäilivät tosiasiallisesti tanssipaikaksi. Vastustajat jäivät vähemmistöön kirkkovaltuustossa, mutta valittivat Myrskylän seurakunnan kirkkovaltuuston enemmistön päätöksestä Tampereen hiippakunnan tuomiokapituliin, joka ei 1950 hyväksynyt maan vuokraamista tanssipaikalle.

Myrskylän Myrsky oli Myrskylän seurakunnalle velkaa ja noin 500 000 markan arvoinen kiinteistö oli jo rakennettu seurakunnan maalle 1949. Myrskylän seurakunta möi maan Myrskylän Myrskylle syyskuussa 1950, mikä lähetettiin Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulille hyväksyttäväksi. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 1952 aikaisemman jutun Myrskylän Myrskyn eduksi, minkä jälkeen eri mieltä olevat panivat uuden valituskanteen liikkeelle. Tällä välin kuitenkin tuomiokapituli oli hyväksynyt maakaupan, jonka vuoksi toinenkin juttu korkeimmassa hallinto-oikeudessa raukesi.[1]

Juoksu- ja hiihtourheilupaikkaMuokkaa

Lassen hölkkäMuokkaa

1969–1973 järjestettiin Kiparkatissa Kiparkatin piikki -nimiset juoksukilpailut, jotka vaihtuivat 1974 Lassen hölkäksi.[1] Lasse Virén oli voittanut kesäolympialaisissa 1972 Münchenissä sekä 10 000 metrin että 5 000 metrin matkat ja hänestä oli tullut kansallinen ja kansainvälinen urheilukuuluisuus.

Hiihtomaja ja pururataMuokkaa

1972 Kiparkattiin valmistui hiihtomaja saunoineen ja takkoineen sekä 1974 kilometrin mittainen valaistu kuntorata, jota laajennettiin 1974 kolmen kilometrin mittaiseksi pururadaksi. Vuosina 1974–1977 Myrskylän Myrsky järjesti Orimattilan Jymyn kanssa Finn Karelia -kisat, joissa oli myös ulkomaalaisia huippujuoksijoita 1 500 metrin ja 5 000 metrin matkoilla.[1]

1979 Lassen hölkän yhteydessä järjestettiin kaksipäiväiset urheilumessut Fanfaarit -70, jossa oli teemana Suomen juoksun menestysvuosikymmen 1970-luvulla. Näyttelyssä olivat Juha Väätäisen, Lasse Virénin, Pekka Vasalan ja Martti Vainion kultamitalit. 1980 Lassen hölkästä tuli Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton 80-vuotisjuhlavuoden juhlahölkkä. Siihen osallistuivat mm. Miruts Yifter, Brendan Foster, Emiel Puttemans, Kaarlo Maaninka ja Lasse Virén. Osallistujamäärä hölkkään oli lisääntynyt vuoden 1974 384 osallistujasta 2144:ään. 1981 Lassen hölkkää seuraamaan tuli Emil Zatopek. 1989 Lassen hölkkä siirtyi Myrskylän kirkonkylään järviä kiertämään.[1]

BingoMuokkaa

Kiparkatissa pidettiin bingoa 1971–1985, jonka jälkeen siitä luovuttiin kannattamattomana. Myöhemmin 2000-luvulla Myrskylässä bingoa piti Myrskylän työväenyhdistys omassa Myrskylän Kinossa, mutta joutui lakkauttamaan sen kannattamattomana siksi, että tilausajolinja-autoilla tulleiden bingon pelaajien määrää rajoittivat paloturvallisuusnormit, minkä vuoksi tilaan ei voinut laskea kannattavuuden edellyttämää määrää pelaajia.[1]

MuutaMuokkaa

Kiparkatin länsipuolella on urheilumaastoa, mm. pururata. Alue toimii Myrskylän Myrskyn vuosittaisen Lassen Hölkän lähtöalueena. Alueen itäpuolella on Etelä-Suomen sotilasläänin sotaharjoitusten monivuotinen harjoituspaikka. Kiparkattia käyttävät kokoontumistilanaan myös tanssiin ja urheiluun liittymättömät yhteisöt, kuten Myrskylän Kotikirkko, joka kokoontuu nykyään Koukjärven höyläämön omistamalla entisen Myskylän Osuuspankin entisellä Myrskylän entisen meijerin vierellä olevallalla entisellä pankkirakennuksella.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa