Karl Fredrik Mennander

ruotsalainen professori, Turun arkkipiispa ja pappeuden puhemies

Karl Fredrik Mennander (19. heinäkuuta 1712 Tukholma22. toukokuuta 1786 Uppsala) toimi Turun piispana vuosina 17571775. Ennen tätä hän toimi fysiikan professorina Turun Akatemiassa vuosina 1746–1757 ja tämän jälkeen Uppsalan arkkipiispana vuosina 1775–1786. Hän käsitteli väitöskirjoissaan luonnontieteellisiä ja taloudellisia kysymyksiä.

Karl Fredrik Mennander
Uppsalan arkkipiispa
1775–1786
Edeltäjä Magnus Beronius
Seuraaja Uno von Troil
Turun piispa
1757–1775
Edeltäjä Johan Browallius
Seuraaja Jakob Haartman
Henkilötiedot
Syntynyt19. heinäkuuta 1712
Tukholma, Ruotsi
Kuollut22. toukokuuta 1786 (73 vuotta)
Uppsala, Ruotsi

Valtiopäivämiehenä Ruotsin säätyvaltiopäivillä hän oli 1755–1756, 1760–1762, 1765–1766, 1769–1770, 1771–1772, 1778–1779 ja 1786.[1]

Elämäkerta muokkaa

Mennanderin vanhemmat olivat Vigalan (saks. Fickel) seurakunnan kirkkoherra (Viro)[2][3] Anders Mennander ja Margareta Elisabeth Ruuth. Anders Mennander toimi myöhemmin Laihian ja Ilmajoen kirkkoherrana. Suku oli alun perin saksalainen Brücker, jonka Mynämäen kappalaisena toiminut Sigfrid Brücker (kuoli 1585) muutti Mennanderiksi Uudellakirkolla olleen Männäisten talon mukaan.

Karl Mennander sai alkeiskoulutuksensa Vaasassa, josta hän tuli opiskelemaan Turun Akatemiaan vuonna 1728. Hänen pro gradu väitöksensä nimi oli De dieta studiosorum, jossa hän tarkasteli ylioppilaiden juoma- ja syömätapoja. Vuosina 1732–1734 hän opiskeli myös Uppsalan yliopistossa, missä hän tutustui Carl von Linnén työskentelyyn, ja minkä seurauksena hän kiinnostui luonnontieteistä. Hän aloitti luennoimisen Turun akatemiassa vuonna 1736, ja levitti siellä Linnén ajatuksia. Mennander halusi vahvistaa talousopin ja luonnontieteiden opetusta teologiaan, antiikin kirjallisuuteen ja filosofiaan verrattuna. "Nykyään suositaan tieteitä, joista on odotettavissa välitöntä hyötyä valtion hyvinvoinnille", hän sanoi. Turun akatemiaan perustettiinkin taloustieteen professuuri vuonna 1747 ja kemian professuuri 1761.[4] Vuonna 1751 Mennander ohjasi Andreas Malmin väitöksen Ornitho-Theologiae, pars prima et pars posterior. Mennander oli kutsuttu Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi jo 1744. Vuonna 1752 hänestä tuli jumaluusopin tohtori. Hänen palkkapitäjänsä oli ensin Piikkiö, mutta koska pitäjä oli köyhä, sai hän myös silloisen Räntämäen eli Maarian pitäjän palkkapitäjäkseen.

Mennander oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puoliso Turussa 25.8.1741 oli Ulriika Palén, Piikkiön kihlakunnantuomarin tytär, joka kuoli jo vuoden kuluttua 1742. Toinen puoliso Turussa 12.5.1747 oli Johanna Magdalena Hassel, professorin tytär, joka hänkin kuoli jo 19-vuotiaana 5.4.1749. Jälkimmäisestä liitosta syntyi poika Carl Fredrik, joka sittemmin sai aatelisarvon ja otti nimen Fredenheim.[5]

Lähteet muokkaa

  • Lehikoinen, Esa; Lemmetyinen, Risto; Vuorisalo, Timo & Kivistö, Sari 2009: Suomen lintutieteen synty – Turun Akatemian aika. Faros, Turku. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. ISBN 978-952-5710-04-5

Viitteet muokkaa

  1. Kotivuori, Yrjö: Karl Fredrik Mennander. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  2. Anders Mennander Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. 11.6.2012. Helsingin yliopisto. Viitattu 26.12.2022.
  3. Anders Andersson Mennander geni.com. Viitattu 11.4.2020.
  4. Joutsivuo, Timo. Papeiksi ja virkamiehiksi. Teoksessa Hanska, Jussi (toim.); Vainio-Korhonen, Kirsi (toim.). Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010, s. 141–142.
  5. Suomen Sukututkimusseuran vihittyjen, kastettujen ja haudattujen luettelot

Aiheesta muualla muokkaa


  Edeltäjä:
Johan Browallius
Turun piispa
1757–1775
Seuraaja:
Jakob Haartman
  Edeltäjä:
Magnus Beronius
Uppsalan arkkipiispa
1775–1786
Seuraaja:
Uno von Troil
Tämä pappiin tai piispaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.