Avaa päävalikko

Kanurit ovat kanurin kieltä puhuva kansa Nigeriassa, Nigerissä, Tšadissa ja Kamerunissa. He ovat entisen Bornun valtakunnan asukkaita. Kansan pääelinkeino on maanviljely. Uskonnoltaan kanurit ovat muslimeja.

kanurit
Kanurien tanssiryhmä koillis-Nigeriasta.
Kanurien tanssiryhmä koillis-Nigeriasta.
Merkittävät asuinalueet
Nigeria, Niger, Tšad, Kamerun
Kielet kanuri
Uskonnot islam
Sukulaiskansat kanembut ja muut saharalaisia kieliä puhuvat kansat

Sisällysluettelo

Asuinalue ja kieliMuokkaa

 
Kanurikielten levinneisyys.

Kanurit muodostavat väestön enemmistön koillis-Nigeriassa Bornon osavaltiossa sekä Nigerin kaakkoisosassa[1]. Heitä asuu myös muulla Nigerian pohjoisosassa,[1] Tšadissa Tšadjärven itärannalla[2] sekä Kamerunissa. 1980-luvulla kanureja arvioitiin olleen neljä miljoonaa Nigeriassa, 530 000 Nigerissä, 110 000 Tšadissa ja 30 000 Kamerunissa.[3]

Kanurin kieli kuuluu nilosaharalaisten kielten saharalaiseen ryhmään[3]. Laajemmassa merkityksessä se käsittää myös lähisukukielen kanembun. 1500–1800-luvuilla kanuri toimi Keski-Sudanin kansojen yhteisenä kielenä.[4] Nykyään useimmat kanurit osaavat jonkin verran hausaa[1].

Kielellä on ainakin 1600-luvulle ulottuva, arabialaiseen kirjaimistoon perustuva kirjallisen viljelyn perinne[5]. Nykyään sitä kirjoitetaan latinalaisella kirjaimistolla[6]. Kanuria käytetään Nigeriassa kouluopetuksessa, hallinnossa ja tiedotusvälineissä[5].

Etninen historiaMuokkaa

Kansa on muodostunut 1300-luvulla perustetussa Bornun valtakunnassa, jonka kukoistuskausi oli 1500- ja 1600-luvuilla. Heidän esivanhempansa ovat siirtyneet alueelle koillisesta Kanemista, joka oli Bornun edeltäjävaltio. Kanureihin on sulautunut muita saharalaisten kielten puhujia, arabeja ja hausoja.[3]

Bornun valtakunta luhistui 1800-luvulla fulbejen hyökkäysten ja uskonsotien seurauksena. Britannia ja Ranska jakoivat alueen 1900-luvun alussa.[7]

Elinkeinot ja aineellinen kulttuuriMuokkaa

Perinteiset pääelinkeinot ovat trooppinen kaskiviljely ja keinokasteltu kuokkaviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, maissi, maapähkinä ja vihannekset. Myytäväksi kasvatetaan puuvillaa. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, vuohet, seebut, hevoset ja paikoittain kamelit. Käsityöammatteja ovat nahkatyöt, kudonta ja savenvalanta.[3] Lisäksi harjoitetaan kalastusta ja kaupankäyntiä ja nykyään erilaisia palveluammatteja. Alueen teollisuus on vähäistä.[1]

Kanureiden kylät ovat hajanaisia. Asumus on pyöreä tai pohjoisessa nelikulmainen savitiilinen talo, jossa on kartiomainen tai tasainen katto. Perinteinen miesten vaatetus on leveä paita, roimahousut, värikäs myssy tai valkoinen turbaani. Naiset pukeutuvat värikkäisiin kirjottuihin leninkeihin tai sinisiin hihattomiin kotitekoisiin mekkoihin ja kirkasvärisiin huiveihin.[3]

Ruokavalion perustan muodostaa hirssi, josta tehdään puuroa tai mykyjä. Päälle kaadetaan vihanneskeittoa, joka sisältää myös lihaa, maapähkinävoita ja mausteita, varsinkin chiliä. Uskonnollisissa juhlissa teurastetaan vuohia ja lampaita. Ruokakulttuurissa noudatetaan islamin sääntöjä.[8]

Yhteiskunta ja henkinen kulttuuriMuokkaa

Perinteinen yhteiskunta perustuu patriarkaalisiin suurperheisiin ja patrilineaarisiin sukuihin. Avioliitto on patrilokaalinen ja polygynia on yleistä.[3][9]

Ennen eurooppalaisten tuloa Bornu oli feodaalivaltio kuninkaallisine sukuineen, maata omistavine ylimyksineen, talonpoikineen ja orjineen. Britit lakkauttivat orjuuden, mutta jättivät hallitsemansa alueen yhteiskuntajärjestyksen pääosin ennalleen. Kanurien yhteiskunta on hyvin epätasa-arvoinen. Sen huipulla ovat perinteinen aristokratia, poliitikot, virkamiehet ja muslimipapit. Keskikerroksen muodostavat maanviljelijät, käsityöläiset ja kauppiaat. Alimpana ovat likaisen työn tekijät, muusikot ja rahanlainaajat. Naisten asema on hyvin heikko.[9]

Bornun emiraatti on yhä olemassa, ja sen hallitsija shehu on sekä polittinen että uskonnollinen johtaja. Alue jakautuu kahteenkymmeneen yhteen, yleensä ylimyksen johtamaan piirikuntaan. Kylillä ja kaupungeilla on omat päällikkönsä ja niitä ympäröiviä pikkukyliä johtaa yleensä vanhin mies.[9]

Kanurit ovat uskonnoltaan sunnimuslimeja[3]. Islamilaisella lailla, tavoilla ja ideologialla on suuri merkitys kansan elämässä. Talismaanit ja eräät muut taikauskoiset perinteet ovat yleisesti hyväksyttyjä, ja alueella toimii useita suufiryhmiä.[10]

LähteetMuokkaa

  • Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
  • Encyclopedia of World Cultures: Volume IX, Africa and the Middle East. New York: G.K. Hall & Company, 1995. ISBN 0-8161-1815-9.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Encyclopedia of World Cultures, s. 151.
  2. Afrika, s. 627.
  3. a b c d e f g Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 201. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.
  4. Afrika, s. 627–628.
  5. a b Afrika, s. 628.
  6. Encyclopedia of Language & Linguistics, second edition, volume 6. Boston: Elsevier, 2006. ISBN 978-0-08-044854-1.
  7. Afrika, s. 359.
  8. Encyclopedia of World Cultures, s. 151–152.
  9. a b c Encyclopedia of World Cultures, s. 152.
  10. Encyclopedia of World Cultures, s. 152–153.