Kannelmäen seurakunta
Kannelmäen evankelisluterilainen seurakunta on yksi Helsingin evankelisluterilaisista seurakunnista ja kuuluu Helsingin seurakuntayhtymään, Huopalahden rovastikuntaan ja Helsingin hiippakuntaan. Seurakunta käsittää Etelä-Kaarelan alueen, ja siihen kuuluvat Kannelmäen lisäksi Hakuninmaa, Maununneva ja Malminkartano.
| Kannelmäen seurakunta | |
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Kannelmäen kirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta |
| Rovastikunta | Huopalahden rovastikunta |
| Seurakuntayhtymä | Helsingin seurakuntayhtymä |
| Pääkirkko | Kannelmäen kirkko |
| Perustettu | 1966 |
| Jäsenmäärä | 13 255[1] (2022) |
| – Osuus asukkaista | 44,5 % |
| Kirkollisvero | 1,00 % |
| Kirkkoherra | Virpi Koskinen |
| Kannelmäen seurakunta | |
Kannelmäen seurakuntaan kuului vuoden 2022 lopussa 13 255 jäsentä, mikä on 44,5 % alueen asukkaista.[1] Seurakunnan ikärakenteesta enemmistön muodostavat 40–64-vuotiaat seurakuntalaiset, joiden osuus on 35,5 % jäsenistä.
Historia
muokkaaKannelmäen seurakunnan alue kuului vuoteen 1946 asti Helsingin maalaiskuntaan ja Helsingin pitäjän seurakuntaan. Pyhän Laurin kirkko toimi seurakunnan kirkkona aina vuoteen 1953 saakka, minkä jälkeen alue kuului Malmin seurakuntaan. Vuonna 1961 Etelä-Kaarela liitettiin Huopalahden seurakuntaan, ja itsenäinen Kannelmäen seurakunta aloitti toimintansa 1. tammikuuta 1966.
Seurakunnan kirkko
muokkaaKannelmäen kirkko vihittiin käyttöön 1. syyskuuta 1968. Se on rakennettu betonista ja kuvaa telttamajaalähde?. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Martti ja Marjatta Jaatinen.
Kirkkoherrat
muokkaaSeurakunnan ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Veikko Vanha-Perttula. Häntä seurasi vuonna 1981 piispa Martti Simojoen poika Pentti Simojoki, ja 1. toukokuuta 2001 alkaen kirkkoherrana on toiminut Sakari Enrold.
Toiminta
muokkaaKannelmäen kirkon lisäksi toimintaa on Malminkartanossa seurakuntakodissa ja Toimintakeskus Jennyssä. Malminkartanoon on jo usean vuoden ajan suunniteltu omaa kirkkoa. Seurakuntakoti on entisen Malminkartanon tilan tilanhoitajan asunto. Seurakunnan alueella toimii myös ruotsinkielinen Lukas församling.
Musiikkityö
muokkaaSeurakunnassa toimivat kamarikuoro Vox Canora sekä lapsi- ja varhaisnuorisokuoro Kannelkellot. Kuoroja johtaa Kannelmäen seurakunnan kanttori Sirkku Rintamäki.[2] Kannelkellot on esiintynyt muun muassa valtiopäiväjumalanpalveluksessa helmikuussa 2010.[3]
Kirkkoherrat
muokkaaKannelmäen seurakunnassa on vuodesta 1966 alkaen palvellut neljä eri kirkkoherraa.[4]
- 1966–1981: Veikko Vanha-Perttula
- 1981–2001: Pentti Simojoki
- 2001–2021: Sakari Enrold
- 2021→: Virpi Koskinen
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Larkio, Mauri & toimituskunta: Kehityksen kärjessä, usein vähän jäljessä. (Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat 1906–1980) Helsinki: Helsingin ev.-lut. seurakuntien seurakuntayhtymä, 1980. ISBN 951-99277-5-1
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Jäsentietojen vuositilasto 2022 Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ kannelmäen seurakunta – Musiikki
- ↑ Täysistunnon pöytäkirja PTK 1a/2010 vp Eduskunta. Viitattu 18.5.2010.
- ↑ Larkio 1980, s. 256
Aiheesta muualla
muokkaa- Helsingin seurakuntayhtymän verkkosivu
- Kanneltieto 2007 (Arkistoitu – Internet Archive)