Avaa päävalikko

Kannaksen armeija

suomalainen sotatoimiyhtymä talvisodassa
Kannaksen armeijan ryhmitys talvisodan alkaessa

Kannaksen armeija (Kan.A) oli suomalainen sotatoimiyhtymä talvisodassa. Sen vastuuna oli Karjalankannaksen puolustaminen ja se oli vahvuudeltaan Suomen armeijan suurin yksikkö. Armeijan esikunta sijaitsi Imatralla.

Sisällysluettelo

KomentajatMuokkaa

Molempien esikuntapäällikkönä toimi koko talvisodan ajan eversti K. A. Tapola, joka jatkoi Erik Heinrichsin esikuntapäällikkönä talvisodan jälkeen perustetussa Maavoimien esikunnassa.

OrganisaatioMuokkaa

Talvisodan alkaessaMuokkaa

Armeijan pääosan muodosti kaksi armeijakuntaa. Sodan alussa armeijan reservinä oli yksi divisioona. Neuvostoliiton rajan ja pääpuolustuslinjan väliin oli sijoitettu suojajoukkojen neljä ryhmää, joiden tehtävänä oli viivyttää vihollisen etenemistä.

Rajan ja pääpuolustuslinjan välille oli sijoitettu suojajoukkojen neljä ryhmää, jotka oli nimetty paikkakuntien mukaan[1]:

II AK:n vastahyökkäysMuokkaa

II AK suoritti 23. joulukuuta vastahyökkäyksen, jota varten sille alistettiin armeijan reservinä ollut 1. divisioona ja ylipäällikön reservinä ollut 6. divisioona, joka oli 19. joulukuuta alistettu Kannaksen armeijalle.[2]

UudelleenorganisointiMuokkaa

Armeijan komentaja Hugo Österman sai eron tehtävästään 19. helmikuuta 1940 ja tilalle määrättiin samalla päivämäärällä kenraaliluunantiksi ylennetty III armeijakunnan komentaja Erik Heinrichs. III AK:n komentajaksi nimitettiin kenraalimajuri Paavo Talvela.[3]

Täydennysyksiköistä muodostetuilla divisioonilla vahvistettiin Kannaksen puolustusta, 21. divisioona alistettiin III AK:lle ja 23. divisioona II AK:lle.

II armeijakunta jaettiin 25. helmikuuta 1940, jolloin muodostettiin uusi I armeijakunta. Sille alistettiin 1. divisioona ja 2. divisioona (aikaisemmin 11. divisioona) ja 4. prikaati. Komentajaksi nimitettiin 1. divisioonan komentaja kenraalimajuri Taavetti Laatikainen.

Vihollisen uhatessa Viipurinlahden suunnalla perustettiin Rannikkoryhmä (kooltaan armeijakunta) torjumaan lahden ylitystä. Komentajana toimi aluksi kenraalimajuri Kurt Wallenius, joka vapautettiin tehtävästään 3. maaliskuuta ja komentajaksi määrättiin kenraaliluutnantti K. L. Oesch.[4]

LakkautusMuokkaa

Kannaksen armeija lakkautettiin 16. maaliskuuta 1940 ja sen esikunnasta muodostettiin uusi Maavoimien esikunta, jonka komentajana jatkoi kenraaliluutnantti Heinrichs.

LähteetMuokkaa

  • Leskinen, Jari & Juutilainen, Antti (toim.): Talvisodan pikkujättiläinen. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23536-9.

ViitteetMuokkaa

  1. Talvisodan pikkujättiläinen 1999, 390
  2. Talvisodan pikkujättiläinen 1999, 168
  3. Talvisodan pikkujättiläinen 1999, 174
  4. Talvisodan pikkujättiläinen 1999, 455