Kamariherra

Kamariherra on keisarillisen Venäjän aikainen arvonimi, joka otettiin käyttöön Venäjän keisari Pietari Suuren aikana vuonna 1722. Arvonimi kuului alunperin kuudenteen arvoluokkaan, mutta korotettiin neljänteen arvoluokkaan vuonna 1737. Venäjän keisari Aleksanteri I muutti kamariherran tehtävän luonnetta vuonna 1809, jonka jälkeen kamariherran arvonimi oli kunnianosoitus merkittävistä saavutuksista.[1]

Arvonimen myönsi keisarillisen Venäjän valtioneuvosto eli keisarillinen kabinetti. Sitä myönnettiin erityisesti diplomaattis-kaupallisista ansioista.

Eräs tunnetuimpia suomalaisia kamariherroja oli Mustion ja Kytäjän kartanoiden omistaja, varatuomari Hjalmar Linder.

Arvonimi oli henkilökohtainen eikä siis periytyvä. Arvoasteikossa se sijoittuu hiukan vapaaherran alapuolelle.

Arvonimen myöntäminen loppui Helmikuun vallankumoukseen.

Luettelo suomalaisista todellisista kamariherroista ja kamariherroista 1809-1917Muokkaa

Todellinen kamariherra

August Filip Armfelt (1768-1839)

Karl Fredrik Rotkirch (1790-1832)

Robert Henrik Rehbinder (1791-1841)


Kamariherra

Adolf Fredrik Tandefelt[2] (1778-1831)

Gustaf Magnus Armfelt (1792-1856)

Alexander Armfelt (1794-1876)

Lars Gabriel von Haartman (1804-1859)

August Erik Mannerheim (1805-1876)

Casimir von Kothen (1807-1880)

Carl Emil Knut Sterjnvall[3] (1823-1890)

Karl Fabian Theodor Langenskjöld [4](1825-1863)

August Magnus Gustaf Armfelt (1826-1894)

Hans Gustaf Boije af Gennäs[5] (1828-1903)

Samuel Werner von Troil (1833-1900)

Constantin Linder (1836-1908)

Carl Magnus Creutz (1838-1893)

Johan Reinhold Taube (1839-1898)

Fridolf Linder (1839-1896)

Alexander Cronhjelm (1844-1905)

Carl Alexander Armfelt (1850-1925)

Theodor Bruun nuorempi (1859-1923)

Hjalmar Linder (1862-1921)

Birger von Troil (1868-1926)

LähteetMuokkaa

  1. Камергер. Википедия, 30.7.2021. Artikkelin verkkoversio. ru
  2. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Viitattu 5.9.2021.
  3. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Viitattu 5.9.2021.
  4. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Viitattu 5.9.2021.
  5. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Viitattu 5.9.2021.