Alexander Cronhjelm

Alexander Cronhjelm af Hakunge (14. elokuuta 1844 Pähkinälinna, Venäjä16. tammikuuta 1905 Helsinki)[1] oli suomalainen kreivi ja valtiopäivä- ja virkamies, joka toimi ennakkosensuurista vastanneen Painoasiain ylihallituksen puheenjohtajana ensimmäisen sortokauden aikana vuosina 1899–1905.

Cronhjelm kuului Ruotsin vallan aikana kreivin arvon saaneeseen Cronhjelm af Hakungen sukuun. Hänen isänsä oli Venäjän armeijassa palvellut eversti Carl Fredrik Cronhjelm ja äitinsä Viron baltiansaksalaiseen aateliin kuulunut Helene von Kotzebue. Cronhjelm opiskeli Tarton yliopistossa ja suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1871. Hän loi pääosan urastaan Suomen kenraalikuvernöörin kansliassa Helsingissä, jossa hän oli vuodesta 1873 kanslistina, vuodesta 1881 kääntäjänä ja vuodesta 1895 toisen osaston toimituspäällikkönä. Hän oli samalla venäjän kielen opettajana Polyteknisessä instituutissa vuosina 1873–1900. Cronhjelm edusti sukuaan aatelissäädyssä valtiopäivillä 1877–1878, 1882, 1885, 1891 ja 1904–1905. Hän sai 1881 kamarijunkkarin ja 1902 kamariherran arvon.[1]

Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov järjesti Cronhjelmin Painoylihallituksen vt. puheenjohtajaksi marraskuussa 1899 saadakseen uskollisemman miehen eronneen Alfred Wilhelm Cajanderin tilalle. Cronhjelm nimitettiin päätoimisesti virkaan vuonna 1903 ja hän jatkoi siinä kuolemaansa asti. Hän kuului myös Bobrikovin asettamaan niin sanottuun sensuurikomiteaan (neuvotteleva komitea lehdistöasioita varten). Cronhjelm kannatti tiukempaa sensuuria kuin ylihallituksen muut jäsenet ja sai usein yksin kantansa läpi. Häntä pidettiin Bobrikovia uskollisesti palvelevana byrokraattina. Perustuslaillisiin kuulunut kirjailija Santeri Ivalo kutsui häntä myöhemmin ”sortojärjestelmän auliiksi välikappaleeksi”, myöntyväisyyssuuntaa kannattanut K. N. Rantakari puolestaan luonnehti häntä hyväntahtoiseksi mieheksi, jolle lehtien lakkauttaminen oli raskasta.[2] Cronhjelm salli pilalehtien julkaista häntä itseään esittäviä pilapiirroksia.[3] Hän kuoli tammikuussa 1905 munuaistautiin epäonnistuneen leikkauksen jälkeen.[4]

Cronhjelmin puoliso oli Maria Augusta von Ammondt. Heidän kaksi aikuisiksi elänyttä poikaansa, Michael ja Valdemar (Vladimir), palvelivat upseereina Venäjän armeijassa. Cronhjelmille kuului Zlotan majoraatti Puolassa.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, A–G, s. 241. Helsinki 1954.
  2. Pirkko Leino-Kaukiainen: Sensuuri ja sanomalehdistö Suomessa vuosina 1891–1905, s. 86–89, 94. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1984.
  3. Marja Ylönen: Pilahistoria – Suomi poliittisissa pilapiirroksissa 1800-luvulta 2000-luvulle, s. 90–91. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2001.
  4. Kuollut Suomalainen Wirallinen Lehti 17.1.1905, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 9.5.2019.