August Filip Armfelt

August Filip Armfelt (16. maaliskuuta 1768 Tarvasjoki – 29. elokuuta 1839 Kemiö) oli suomalainen vapaaherra, todellinen kamariherra, kenraaliadjutantti, everstiluutnantti ja valtiopäivämies.

Niclas Lafrensenin miniatyyrikuva August Filip Armfeltista, noin vuodelta 1790.

August Filip Armfelt rakennutti Wiurilan kartanon uuden päärakennuksen.

Perhe

Armfeltin vanhemmat olivat vapaaherra, kenraalimajuri Magnus Wilhelm Armfelt ja Maria Catharina Wennerstedt ja puoliso vuodesta 1796 Johanna Fredrika Lovisa Taube (k. 1846). Diplomaatti, jalkaväenkenraali Gustaf Mauritz Armfelt oli August Filip Armfeltin veli.

Ura

Armfelt oli henkirakuunarykmentissä kersantti 1776 ja kornetti 1778. Hän opiskeli tämän jälkeen sotakouluissa Karlskronassa ja Braunschweigissa, palaten Ruotsiin 1785. Luutnantiksi henkirakuunarykmentissä Armfelt tuli 1787, kapteeniksi ja kuninkaan aliadjutantiksi 1787 ja yliadjutantiksi 1790. Majuriksi hän yleni samana vuonna ja palveli vuodesta 1791 majurina Turun läänin rykmentissä. Armfelt oli Ruotsin kuningas Kustaa III:n seurueen jäsen, kun kuningas vieraili Aachenissa. Everstiluutnantti ja sivustan kenraaliadjutantti hänestä tuli 1792. Sotapalveluksesta Armfelt erosi lopullisesti toukokuussa 1795.

Hän oli edustaja aatelissäädyssä Porvoon valtiopäivillä 1809.

Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I nimitti hänet todelliseksi kamariherraksi vuonna 1818.

Armfelt omisti Wiurilan kartanon Halikossa, jossa hän rakennutti uuden päärakennuksen.

Ritarikunnat

Miekkaritarikunta ritari (1790)