August Filip Armfelt
August Filip Armfelt (16. maaliskuuta 1768 Tarvasjoki – 29. elokuuta 1839 Kemiö)[1] oli suomalainen vapaaherra, todellinen kamariherra, kenraaliadjutantti, everstiluutnantti ja valtiopäivämies.[2]
| August Filip Armfelt | |
|---|---|
 Niclas Lafrensenin miniatyyrimaalaus August Filip Armfeltista, noin vuodelta 1790. |
|
| Porvoon valtiopäivämies | |
|
1809
|
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. maaliskuuta 1768 Tarvasjoki |
| Kuollut | 29. elokuuta 1839 Kemiö |
| Ammatti | valtiopäivämies |
| Arvonimi | vapaaherra, todellinen kamariherra |
| Vanhemmat | Magnus Wilhelm Armfelt ja Maria Catharina Armfelt os. Wennerstedt |
| Puoliso | Johanna Fredrica Lovisa Taube |
| Lapset | Maria Charlotta Lovisa Armfelt, Wilhelmina Johanna Augusta Armfelt, Kreivi Magnus Reinhold Armfelt, Gustaf Ulrik Armfelt, Carl Gustaf Vilhelm Armfelt, Evert Taube ja Johan Reinhold Taube |
| Tiedot | |
| Sotilaspalvelus | |
| Sotilasarvo | kenraaliadjutantti, everstiluutnantti |
Perhe
muokkaaArmfeltin vanhemmat olivat vapaaherra, kenraalimajuri Magnus Wilhelm Armfelt ja Maria Catharina Wennerstedt ja puoliso vuodesta 1796 Johanna Fredrika Lovisa Taube (k. 1846). Diplomaatti, jalkaväenkenraali Gustaf Mauritz Armfelt oli August Filip Armfeltin veli.[2]
Ura
muokkaaArmfelt oli henkirakuunarykmentissä kersantti 1776 ja kornetti 1778. Hän opiskeli tämän jälkeen sotakouluissa Karlskronassa ja Braunschweigissa, palaten Ruotsiin 1785. Luutnantiksi henkirakuunarykmentissä Armfelt tuli 1787, kapteeniksi ja kuninkaan aliadjutantiksi 1787 ja yliadjutantiksi 1790. Majuriksi hän yleni samana vuonna ja palveli vuodesta 1791 majurina Turun läänin rykmentissä. Armfelt oli Ruotsin kuningas Kustaa III:n seurueen jäsen, kun kuningas vieraili Aachenissa. Everstiluutnantti ja sivustan kenraaliadjutantti hänestä tuli 1792. Sotapalveluksesta Armfelt erosi lopullisesti toukokuussa 1795.[2]
Hän oli edustaja aatelissäädyssä Porvoon valtiopäivillä 1809.[1][3]
Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I nimitti hänet todelliseksi kamariherraksi vuonna 1818.[2]
Armfelt omisti Wiurilan kartanon Halikossa, jossa hän rakennutti uuden päärakennuksen.[1][4]
Ritarikunnat
muokkaa
Miekkaritarikunta ritari (1790)[2][5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Adelsvapen-Wiki: Armfelt nr 213. Friherrliga ätten Armfelt nr 213 (tab 15). (ruots.) Viitattu 30.12.2020
- ↑ a b c d e Gustaf Elgenstierna: 171 (Den introducerade svenska adelns ättartavlor / 1. Abrahamsson-Celsing) runeberg.org. Viitattu 4.10.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Kansallisarkisto. Digitaaliarkisto: Aatelissäädyn asiakirjat. Porvoon valtiopäivät 1809 (kokoelma). (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 30.12.2020
- ↑ hannu: Wiurilan kartano huokuu arvokkuutta Jälkipeli.net. 22.6.2023. Viitattu 4.10.2024.
- ↑ Armfelt nr 213 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 4.10.2024.