Avaa päävalikko

Kaltimon kanava on yksi Pielisjoen kanavista. Kanavan yhteydessä on Kaltimon voimalaitos. Kanava ja voimalaitos sijaitsevat noin 4 kilometriä Enon kirkonkylän keskustasta etelään. Kanavan pituus on 1 700 metriä ja pudotuskorkeus 9 metriä. Kanavassa on vaaka-akseliset segmenttiportit: kanavan alaportti on ylösnostettava. Alukset kulkevat sen alitse. Vastaavasti yläportti laskeutuu veden alle, ja alukset kulkevat sen ylitse.[1]

Kaukas ja Enso-Gutzeit sopivat vuonna 1953 Pielisen vesivoiman rakentamisesta. Kaltimon voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1956. Rakentamisen ajaksi joen pääuoma erotettiin työpadolla ja kuivattiin, vesi johdettiin Nesterinsaaren itäpuolelle. Koneaseman viereen rakennettiin säännöstelypato ja uittosulku, Kaltimon uusi kanava. Kesällä 1958 työmaalla työskenteli noin 500 rakentajaa. Työpadot avattiin elokuussa ja Pielisjoki ohjattiin entiseen uomaansa. Nesterinsaaren itäinen haara suljettiin maapadolla.[2]

Koneasema rakennettiin kahta koneistoa varten, joista ensimmäinen kytkettiin valtakunnan verkkoon syyskuussa 1958 ja toinen joulukuussa. Kaltimon voimalaitoksen suunnittelivat arkkitehdit E. Kråkström ja A. Korhonen.[2]

Kaltimon kanava korvasi samalla kohdalla joen itäisessä haarassa olleet Nesterinsaaren ja Saapaskosken kanavat. Nesterinsaaren kanava jäi joen itäiseen haaraan rakennetun maapadon ja patoaltaan alle. Veden pinnan nosto voimalan yläpuolelle syntyneessä patoaltaassa muutti yläjuoksun ympäristöä. Kaltimon vanha kanava ja Häihän kanava jäivät altaaseen ja menettivät merkityksensä. Pielisjoen ylittävä maantiesilta oli rakennettava uudelleen ja toiseen paikkaan. Kaltimon pahvitehdas räjäytettiin nousevan veden tieltä.[2][3][4][5]

Kanavan yli kulkevan kiinteän sillan sekä alaportin alikulkukorkeudet ovat 10,5 metriä. Kanavan käyttö suoritetaan Joensuun kanavan kaukokäyttökeskuksesta.[6]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Björn, Ismo: Enon historia 1860–1967. Enon kunta, Enon seurakunta, 1994. ISBN 952-90-5352-5.

ViitteetMuokkaa

  1. Kaltimon kanava kanaler.arnholm.nu. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c Björn 1994, s. 511–515
  3. Riitta Kankkunen: Kaltimon kanava kanaler.arnholm.nu. 20.11.2006. Viitattu 3.4.2008.
  4. Riitta Kankkunen: Nesterinsaaren kanava kanaler.arnholm.nu. 12.11.2006. Viitattu 3.4.2008.
  5. Riitta Kankkunen: Saapaskosken kanava kanaler.arnholm.nu. 12.11.2006. Viitattu 3.4.2008.
  6. Väylävirasto | Kaltimon kanava vayla.fi. Viitattu 17.4.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa