Avaa päävalikko

Kaltimon pahvitehdas oli Oy Kaukas Ab:n tehdas Enossa, Pielisjoen rannalla. Henkilökuntaa oli parhaimmillaan töissä 115, mutta loppuaikoina hieman alle sata. Tehtaan työntekijöitä edusti Paperiliiton Kaltimon osasto numero 53 ry. Tehtaassa oli yksi kartonkikone ja viisi hiomakonetta. Tehtaan tuotanto meni muun muassa Neuvostoliittoon, Tanskaan, Saksaan, Egyptiin ja Etelä-Afrikkaan.

HistoriaMuokkaa

Vuonna 1897 perustettiin Kaltimon Puuhiomo Osakeyhtiö ja rakennettiin pahvitehdas Pielisjoen rannalle, Keski-Kaltimon alapuolelle, nykyisen Enon Kanavarannan kohdalle. Suurin osa tuotteista myytiin Suomen Puuhiomoyhdistyksen kautta Venäjälle, ja loput pääasiassa Saksaan. Tehdas tuotti neljä ensimmäistä vuotta tappiota. Vuonna 1908 tehdas paloi perustuksiaan myöten, mutta rakennettiin uudelleen. Joensuu–Nurmes-radan valmistuminen vuonna 1909 helpotti pahvinkuljetusta ja yritys tuotti jälleen voittoakin.[1]

Vuonna 1916 Kaltimon Puuhiomo myytiin Kaukaalle. Tehdas tuotti alussa hyvin, mutta vuonna 1924 tuli jo tappiota. Syynä olivat maatalouden lisäksi tehtaan vanhentuneet koneet, jotka eivät soveltuneet erikoiskartongin valmistukseen. Tilaus- ja tuotantomäärät laskivat ja vuonna 1931 tehdas pantiin seisomaan. Seuraavana vuonna Kaltimon Puuhiomo fuusioitiin Kaukaaseen ja tehtaan viralliseksi nimeksi tuli Ab Kaukas Fabrik, Kaltimon pahvitehdas. Sodan jälkeen tehdas toimi kahdeksan vuotta, joista voittoa syntyi vain vuosina 1946 ja 1951. Vuonna 1952 yhtiö päätti rakentaa Kaltimon voimalaitoksen ja räjäyttää tehtaan.[2] Tehtaan tiilirakenteinen korjaamo purettiin alueen viimeisenä rakennuksena vuonna 2004.[3]

KartonkikoneMuokkaa

Tehtaalla oli yksi kapea kartonkikone. Lisäksi hiomossa oli viisi hiomakonetta.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti ja tuotteet Muuta
Kartonkikone ? 1908–1952 Tasoviira alle 2 000 mm ? ? pahvi mm. tupakka- ja leivoslaatikoita varten ?

Rautatieliikenne tehtaallaMuokkaa

Tehtaan tuotteet kuljetettiin rautatien varressa olevaan pitkään makasiiniin, joka on edelleen jäljellä. Tehdasalueella oli myös oma rautatie.

Katso myösMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Tuuri, Antti: UPM-Kymmene, Metsän jättiläisen synty. Helsinki: Otava, 1999.

LähteetMuokkaa

  • Björn, Ismo: Enon historia 1860–1967. Enon kunta, Enon seurakunta, 1994. ISBN 952-90-5352-5.

ViitteetMuokkaa

  1. Björn 1994, s. 87–93
  2. Björn 1994, s. 311–333
  3. Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta (PDF) 20.9.2007. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Viitattu 1.9.2012.

Aiheesta muuallaMuokkaa