Kääre oli entisajan lääketieteessä yleinen sairaanhoidollisena apuneuvona käytetty kangas, joka asetettiin ihmisen iholle kuivana tai veteen tai lääkeliuokseen kastettuna. Sillä pyrittiin muuttamaan ihon lämpötilaa, vähentämään tulehdusoireita, poistamaan kutinaa ja liuottamaan kuollutta ihosolukkoa. Tavallisinta kääreiden käyttö oli ihotautien hoidossa. Kipeytyneitä ruumiinosia parantavien kääreiden vaikutuksen katsottiin perustuvan suggestioon.[1]

Paikallisia kääreitä olivat kuiva kääre, kylmä haude ja kostea lämmittävä haude. Tiukasti sidottu kuiva kääre ehkäisi puristuksellaan turvotusta ja rajoitti antamallaan tuella kivuliaita liikkeitä. Kylmä haude oli kylmällä vedellä kostutettu vaatekappale, joka kiinnitettiin paikalleen siteillä. Siinä ei ollut haihtumista estävää kerrosta. Se vähensi turvotusta ja tulehduksen aiheuttamaa kipua jääpussin tavoin. Kostea lämmittävä haude muodostui vääntämällä kuivaksi puserretusta kankaasta, kumikankaasta ja niiden päälle asetetusta sidontakääreestä. Sillä pyrittiin vilkastuttamaan pintaverenkiertoa, jouduttamaan tulehduksen paranemista ja imeyttämään kudoksen tulehduseritettä. Sen tehoa saatettiin lisätä puurohauteella tai lämmittävällä sähkötyynyllä.[2]

Yleisiä kääreitä olivat jäähdyttävä kokokiede ja hiostuskapalo eli hiostuskiede. Edellinen muodostui huoneenlämpöisellä vedellä kostutetusta lakanasta, joka kiedottiin vartalon ympärille. Se ympäröitiin vielä villaisella vaipalla. Sillä pyrittiin alentamaan korkeaa kuumetta käyttämällä sitä 5–20 minuuttia ennen vaihtamista uuteen kääreeseen. Hiostuskapaloa käytettiin alentamaan vilustumisen jälkeistä kuumetta.[2]

Eläinlääketieteessä yleisimpiä kääreitä olivat haavasiteet, joilla suojattiin haavan parantumista ja estettiin infektioita. Haavasiteenä käytettiin tavallisesti harsoa tai liinaa. Erikoiskääreillä pyrittiin lievittämään tulehdusta, kypsyttämään paiseita, pehmittämään ihoa tai kaviota tai estämään raapimista. Erikoiskääreitä tehtiin kumikankaasta, säkkikankaasta, pumpulista, pellavansiemenistä, puuroista, savesta, tervasta, jäästä, vesilasista ja lääkeliuoksista.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana kääre.
  2. a b c Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana kääre.

Aiheesta muualla muokkaa