Avaa päävalikko

Suggestio on erään yksinkertaisen määritelmän mukaan toimintaa, jolla ihmisen aivoihin juurrutetaan jokin ajatus. Hypnoositutkija André Muller Weitzenhofferin määritelmän mukaan suggestio on mikä tahansa viestinnän muoto – verbaalinen tai nonverbaalinen, yksinkertainen tai monimutkainen – jonka tarkoituksena on saada kohdehenkilö kokemaan asioita tai toimimaan tietyllä tavalla, joko tahtonsa mukaisesti tai sen vastaisesti.[1] Kehotuksesta suggestio eroaa siinä, että suggestiota hoitaa egon alitajuinen osa mutta kehotusta käsittelee pääasiassa egon tietoinen osa.[2]

Suggestioita tavataan monella alueella, kuten opetuksessa, mainonnassa, politiikassa, uskonnoissa ja ideologioissa.[3]

Ihminen on hypnoositilassa altteimmillaan vastaanottamaan suggestioita. Suggestiolla voidaan myös auttaa henkilöä vaipumaan hypnoositilaan.[4]

SuggestioherkkyysMuokkaa

Suggestioherkkyys on alttiutta reagoida informaatioon ja annettuihin suggestioihin. Suggestioherkkyys on pysyvä persoonallisuuden ominaisuus, joka on herkimmillään noin 10 vuoden iästä murrosikään. Naiset ovat miehiä herkempiä suggestioille. Herkät ihmiset hyötyvät suggestioista eniten.[5]

Hypnoosin vaikutus suggestioalttiuteenMuokkaa

Psykologit Wayne Braffman ja Irving Kirsch havaitsivat eräässä tutkimuksessa, että 54 prosenttia hypnotisoiduista koehenkilöistä ei reagoinut annettuihin suggestioihin sen voimakkaammin kuin pelkän mielikuvituksen varassa toimineet. He yllättyivät myös huomatessaan, että 25 prosenttia hypnotisoiduista reagoi annettuihin suggestioihin jopa heikommin kuin pelkkää mielikuvitustaan käyttäneet. Hypnotisointi ei siis välttämättä tuo mitään lisää mielikuvituksen käyttöön, ja voi jopa heikentää suggestioiden vaikutusta.[6]

LajitMuokkaa

  • Heterosuggestio
  • Itsesuggestio
  • Ideomotoriset suggestiot ovat suggestioita mielikuvan seurauksena tapahtuvasta automaattisesta motorisesta muutoksesta. Oleellista on se, että koehenkilö kokee motorisen muutoksen tapahtuvan ilman tahdonalaista ponnistusta ikään kuin itsestään. Tällainen mielikuva voisi olla vaikka ranteen ympärille sidottu naru, joka nostaa kättä vähitellen ilmaan.[7]

LähteetMuokkaa

  • Kauppila, Reijo A.: Mielen voima: Suggestiot opetuksessa ja ohjauksessa. PS-kustannus, 2010. ISBN 978-952-451-471-2.

ViitteetMuokkaa

  1. Kauppila 2010, s. 18–19.
  2. Kauppila 2010, s. 28.
  3. Kauppila 2010, s. 16–17.
  4. Kauppila 2010, s. 24–26.
  5. Kauppila 2010, s. 17, 33.
  6. http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/hypnoosi.html
  7. http://users.utu.fi/shakal/syvyys.spml

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Kallio, Sakari & Lauerma, Hannu: Hypnoosi ja suggestio lääketieteessä ja psykologiassa. Helsinki: Duodecim, 2004. ISBN 951-656-136-5.
  • Lauerma, Hannu: Usko, toivo ja huijaus: Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin. Helsinki: Duodecim, 2006. ISBN 951-656-201-9.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.