Haava

Haava on ihossa oleva pintarikko. Syntyessään haava vuotaa yleensä verta. Valtimohaava ulottuu ihon pinnalta verisuoniston valtimoon. Valtimohaava voi olla vaarallinen, jos haava on osunut kehon suuriin valtimoihin, sillä verenvuodon aiheuttama verenhukka voi aiheuttaa šokkitilan ja sitä kautta kuoleman. Kun haavan verentulo on tyrehdytetty, haavan verimassa hyytyy pienen ajan kuluttua. Näin ei kuitenkaan tapahdu, jos henkilö sairastaa hemofiliaa eli verenvuototautia. Antigoakulaatiohoito eli veren hyytymiseen vaikuttava lääkehoito, esimerkiksi Marevan-hoito, voi vaikuttaa veren hyytymiseen ja siten haavan verenvuoron tyrentymiseen. Marevan-hoidon lisäksi myös monet muut lääkkeet vaikuttavat veren hyytymiseen. Hyytymä muodostaa haavaan suojaavan ruven. Ruven alle muodostuu uutta pintaihokudosta, ja aikanaan rupi irtoaa. Tämän yhteydessä esiintyy usein kutinaa. Rupea ei pidä repiä pois, sillä se voi aukaista haavan uudelleen.

Haavaa ommellaan kiinni.

Pienten haavojen verenvuoto tyrehdytetään laastarilla. Laastari suojaa myös vaatteita ja ympäristöä sekä antaa myös esteettistä suojaa. Suurehkoihin haavoihin käytetään sideharsoa. Haavan päälle asetetaan imukykyinen haavaan tarttumaton liina, joka sidotaan tarpeeksi tiukasti sideharsolla kiinni. Jos tämäkään ei auta, varsinkin valtimoverenvuodoissa, tarvitaan painesidettä. Vakavissa loukkaantumisissa saatetaan tarvita verenkierron tyrehdyttämistä koko raajasta kiristyssiteellä. Maailmalla haavojen paranemisessa on parin viime vuosikymmenen aikana saavutettu lupaavia tuloksia uudella ns. alipainehoidolla.

Raajan suurta verenvuotoa voidaan vähentää asettamalla raaja koholle. Verenpaine raajassa laskee, ja verenvuoto haavasta vähenee.

Haava puhdistetaan runsaalla määrällä puhdasta vettä. Desinfioivia aineita voi käyttää, jos puhdasta vettä ei ole saatavilla, mutta muuten niiden käyttöä ei suositella. Haavasta ulos pulppuava veri itsessäänkin vie onnettomuudessa haavaan tulleita bakteereita ja likaa pois haavasta.

On myös haavatyyppejä, jotka eivät ole trauman vaan sairauden tai pitkäaikaisen paineen aiheuttamia, kuten painehaavat ja säärihaavat, jotka johtuvat alueen heikentyneestä tai täysin loppuneesta verenkierrosta.

Haavatyyppejä

Luotien tekemiä haavoja

• Viiltohaava (vulnus incisum) – syntyy terävän esineen viiltäessä ihon rikki
• Pistohaava (vulnus punctum) - syntyy, kun terävä esine pistää ihon läpi
• Ampumahaava (vulnus sclopetarium) – syntyy, kun luoti lävistää ihon/kehon
• Ruhje (contusio) - syntyy, kun ihon pintakerros rikkoutuu
• Palohaava - syntyy, kun kudos lämpiää ja vahingoittuu
• Leikkaushaava - kirurgin tai lääkärin tekemä haava jotakin toimenpidettä varten
• Krooninen haava - haava, joka ei ole umpeutunut kolmen kuukauden kuluessa
• Puremahaava - syntyy ihmisen tai eläimen puremasta
• Painehaava eli makuuhaava - syntyy, kun kudosalueen verenkierto on heikentynyt tai estynyt kudokseen kohdistuvan paineen vuoksi
• Säärihaava - syntyy, kun verenkierto kudoksessa on heikentynyt tai estynyt verisuonisairauden vuoksi