Avaa päävalikko

Mätäkuu on kansanperinteessä loppukesästä oleva kuukauden pituinen ajanjakso, jolloin Aurinko on Leijonan merkissä, noin 23. heinäkuuta - 23. elokuuta. Se on peräisin muinaisesta Egyptistä mutta vastaa roomalaisten koiranpäiviä. Egyptissä se liittyi Niilin tulvimiseen.[1]

Mätäkuu näkyy harvemmin nykyään suomalaisissa kalentereissa, mutta satoja vuosia mätäkuu oli kalentereissa merkitty 23.7.23.8. eli ajalle, jolloin Aurinko on 120–150 asteen etäisyydellä kevättasauspisteestä eli Eläinradan Leijonan merkissä. Yliopiston almanakassa se oli viimeksi merkittynä vuonna 1995.[2]

Sisällysluettelo

HistoriaaMuokkaa

Mätäkuun perinne juontaa alkunsa jo tuhansien vuosien takaa muinaisesta Mesopotamiasta, jolloin kesän kuumin aika tunnettiin koiranpäivien nimellä. Nimensä tuo kolmisen viikkoa kestänyt aika oli saanut Canis Majorin eli Ison koiran tähtikuviosta ja sen kirkkaimmasta tähdestä Siriuksesta eli Koirantähdestä, joka heinäkuun puolenvälin jälkeen tulee pois Auringon takaa ja alkaa näkyä aamuisin juuri ennen auringonnousua. Tätä sanotaan Siriuksen heliakiseksi nousuksi. Käsite koirakuu on alun perin syntynyt Mesopotamiassa. Myös egyptiläisille Siriuksen näkyminen oli tärkeä, koska silloin alkoivat Niilin tulvat. Roomalaiset nimittivät ajanjaksoa nimellä dies caniculares.

Nimitys ”mätäkuu” on käännösvirheen seurausta. Saksassa otettiin käyttöön käsite Rodenmonat, joka tarkoittaa kaskeamiskuuta. Tanskalaiset käänsivät sanan muotoon råddenmåned (mätäkuu). Nimi mätäkuu kulkeutui sitten Tanskasta Ruotsiin ja Suomeen. Suomessa käsitteen mätäkuu otti käyttöön jo Mikael Agricola. Mätäkuu oli merkittynä suomalaisiin almanakkoihin aina vuoteen 1995 saakka.

Ennen kylmälaitteiden keksimistä tämä vuoden kostein ja kuumin aika sai elintarvikkeet pilaantumaan nopeammin kuin tavallisesti, joten loppujen lopuksi virheellinen ”mätäkuu” kuvaakin tuota aikaa paremmin kuin koirakuu.

Helsinkiläiset kirurgit selvittivät mätäkuun todenperäisyyttä tutkimalla aikavälillä 2002-2005 Töölön sairaalaan tuodut lähes 50 000 potilasta. Mätäkuiden aikana hoidettiin noin 4000 potilasta. Infektion takia leikkaushoitoa tarvitsi 16 prosenttia, kun muuna aikana leikkaushoitoa tarvitsi 12 prosenttia. Mätäkuun aikana myös leikkauksen jälkeiset haavainfektiot olivat yleisempiä.[3]

Mätäkuun uutisetMuokkaa

Kansankielessä puhutaan joskus mätäkuun jutuista. Tällöin tarkoitetaan heinä–elokuussa kerrottavia, luotettavuudeltaan epämääräisiä uutisia, jotka saavat uutistilaa, koska kesällä ei tapahdu mitään muutakaan uutisoimisen arvoista.

LähteetMuokkaa

  1. WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 322, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
  2. http://almanakka.helsinki.fi Yliopiston almanakkatoimiston sivusto, josta löytyy mm. kopioita eri vuosien almanakoista; heinä- ja elokuun sivut 1995 ja 1996
  3. Pentti Huovinen: Onko mätäkuu totta?. Tiede, , 2017. vsk, nro 7, s. 62.

Aiheesta muuallaMuokkaa