Juhani Konkka

suomalainen poliitikko

Juhani Konkka (joskus myös Juha Konkka; 4. syyskuuta 1904 Konkkalan kylä, Toksova, Inkeri22. kesäkuuta 1970 Kuhmoinen, Suomi) oli inkeriläissyntyinen suomalainen kirjailija, toimittaja ja venäläisen klassisen kirjaillisuuden suomentaja.[1]

Juhani Konkka
Juhani-Konkka.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 4. syyskuuta 1904
Toksova, Inkeri
Kuollut 22. kesäkuuta 1970 (65 vuotta)
Kuhmoinen
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, kääntäjä
Kirjailija
Salanimi Urho Torikka
Esikoisteos Taloudelliseen kansanvaltaan! (1929)
Pääteokset Kulkurin kesä (1943)
Kulkurin kahleet (1945)
Kulkurin koulut (1946)[1]
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

HenkilöhistoriaMuokkaa

Konkan vanhemmat olivat maanviljelijä Simo Konkka ja Katri Vanhanen.[2] Konkka oli kolmesti naimisissa ja sai neljä lasta, joista Anita Konkka on kirjailija.[1] Konkka muutti perheensä mukana Suomeen 1919, opiskeli Itä-Karjalan Kansanopistossa Impilahdella, Sortavalan seminaarissa (1923–1925) ja viimeksi Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa, jossa hän suoritti sanomalehtitutkinnon 1927. Konkka oli Päivän Uutiset -lehden päätoimittaja 1928 ja toimitussihteeri Tähystäjä-aikakauslehdessä 1929–1930 sekä Elanto-lehdessä 1931–1932.[1]

Vuonna 1932 Konkka perusti yhdessä muun muassa Yrjö Ruudun kanssa Suomen Kansallissosialistisen Liiton. Hän oli SKSL:n puoluesihteeri (1933–1934) sekä Kansallissosialisti-äänenkannattajan päätoimittaja. Hän vastusti (puolueensa linjan mukaisesti) Adolf Hitlerin edustamaa kansallissosialismia ja oli poliittisesti lähempänä Gregor Strasserin johtamaa natsipuolueen vasemmistosiipeä. Konkka oli mielipiteiltään Ruutua radikaalimpi.[3] Kyllästyttyään politiikkaan Konkka palasi takaisin kirjallisuuden pariin. Hän työskenteli WSOY:n kustannusvirkailijana vuodet 1937–1944 ja 1950–1955.

Kirjallinen tuotantoMuokkaa

Vuonna 1929 Konkka julkaisi teoksen Taloudelliseen kansanvaltaan! Kansallisen yhteiskuntapolitiikan vaatimuksia ja Urho Torikan nimellä romaanin Me sankarit, joka kertoi hänen sotakokemuksistaan Aunuksen-retken aikana. Hän kirjoitti salanimellä myös teokset Punainen myrsky (1931) ja Pula-aikana (1932).[1] Häneltä ilmestyi 1939 teos Kahden maailman rajalla, josta julkaistiin uudelleen kirjoitettu versio 1958 nimellä Pietarin valot. Konkka kirjoitti myös omaelämäkerrallisen sarjan, johon kuuluivat teokset Kulkurin kesä (1943), Kulkurin kahleet (1945) ja Kulkurin koulut (1946). Vuonna 1947 ilmestyi Helsingin 1930-luvun kirjallista elämää kuvaileva teos Tuhlattu aarre.[1] Hän itse piti parhaimpina teoksinaan omaelämäkerrallisia romaanejaan.[4]

Kääntäjänä Konkka toimi vuodesta 1939. Hän suomensi useita venäläisten klassikoiden kuten Fjodor Dostojevskin, Nikolai Gogolin, Maksim Gorkin, Leo Tolstoin, Anton Tšehovin, Ivan Turgenevin ja Mihail Šolohovin teoksia. Hän oppi venäjän kielen jo lapsena romaaneista ja runokirjoista.[1]

Juhani Konkan lapset Anita, Urho ja Heikki Konkka lahjoittivat hänen suomennoksiensa tekijänoikeudet Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:lle vuonna 2020.[5]

TeoksetMuokkaa

  • Taloudelliseen kansanvaltaan! Kansallisen yhteiskuntapolitiikan vaatimuksia. Tekijä 1928
  • Me sankarit: Kuvaus Karjalan retkeltä. Kansanvalta 1929 (salanimellä Urho Torikka)
  • Punainen myrsky: Romaani Inkerinmaalta. Otava 1931 (salanimellä Urho Torikka)
  • Pula-aikana: 1-näytöksinen iloittelu. 1932 (salanimellä Urho Torikka)
  • Koputuskonsertti, radiokuunnelma. 1935
  • Rikas setä: Yksinäytöksinen ilottelu. Karisto 1935
  • Suuria herroja: Kaksinäytöksinen näytelmä. Karisto 1936
  • Punahattuinen nainen: Yksinäytöksinen pila. Karisto 1936
  • Rakkauden rintama: Kaksinäytöksinen ilottelu. Karisto 1936
  • Kahden maailman rajalla. WSOY 1939
  • Kunniamme päivät (toimite). 1940[2]
  • Neuvostovakoilijatar: Romaani. WSOY 1942
  • Kulkurin kesä: Romaani. WSOY 1943
  • Riisutut naamiot: Romaani. WSOY 1944
  • Kulkurin kahleet: Romaani. WSOY 1945
  • Kulkurin koulut: Romaani. WSOY 1946
  • Kulkurin vaellus: Romaani. WSOY 1947
  • Tuhlattu aarre eli Sakari Korkian seikkailut Helsingin kirjailija- ja boheemimaailmassa: Romaani. WSOY 1947
  • Lumottu morsian: Romaani. WSOY 1948
  • Parhaat palkitaan: Näytelmä. 1948
  • Elämän antimet: Kirjeitä Kotkanpesästä. WSOY 1950
  • Keltainen kurki, lastenkirja. WSOY 1953
  • Kukon kultajyvä: Itämaisia satuja. WSOY 1954
  • Ratkaisun päivät: Romaani. WSOY 1954
  • Pietarin valot (pohjana aiempi teos Kahden maailman rajalla). WSOY 1958

SuomennoksiaMuokkaa

PalkinnotMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Koskela, Lasse: ”Konkka, Juhani (1904–1970)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 313–314. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.11.2014).
  2. a b Pekkanen, Toivo – Rauanheimo, Reino (toim.): ”Juhani Konkka”, Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon: Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, s. 253–258. Porvoo: WSOY, 1947.
  3. Ekberg, Henrik: Führerns trogna följeslagare: Den finländska nazismen 1932–1944, s. 29, 52, 54–55. Schildts, 1991. ISBN 951-50-0522-1.
  4. Konkka, Juhani Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 13.11.2014.
  5. Laitinen, Maarit: Juhani Konkan suomennoksien tekijänoikeudet lahjoitettiin SKTL:lle. Kääntäjä-Översättaren, 2020, nro 1, s. 7.

Aiheesta muuallaMuokkaa