Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry – Finlands översättar- och tolkförbund rf (SKTL, ruotsiksi FÖTF) on kääntäjien ja tulkkien aatteellinen etujärjestö. Liitto on perustettu vuonna 1955, ja se valvoo kääntäjien ja tulkkien ammatillisia etuja, edistää alan kotimaista ja kansainvälistä yhteistoimintaa sekä toimii kääntäjien ja tulkkien koulutuksen hyväksi ja kääntämisen ja tulkkauksen tason kohottamiseksi. SKTL myös ”edistää alan kansainvälisten suositusten noudattamista ja toteuttamista Suomessa”.

SKTL tekee yhteistyötä monien ulkomaalaisten sisarjärjestöjen kanssa ja osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin. Liitto on yleiseurooppalaisen kirjallisuuden kääntäjien yhteistyöelimen CEATL:n ja Nordiska Författar- och Översättarrådetin jäsen, ja se on aktiivisesti mukana kansainvälisen kääntäjäjärjestön FIT:n toiminnassa.

SKTL:n toiminnan painopisteet

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton toimintaan kuuluvat tiedottaminen, tekijänoikeuksien valvominen, koulutus ja yhteistyö. Se jakaa myös palkintoja ja apurahoja kääntäjille, sekä julkaisee Kääntäjä-lehteä.

Yksi tärkeimpiä painopisteitä SKTL:n toiminnassa on tiedottaminen. Liitto tuo esiin kysymyksiä kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvistä asioista ja osallistuu julkisuudessa käytävään keskusteluun. Tietoa välitetään myös muun muassa kansainvälisenä kääntäjienpäivänä vuosittain 30. syyskuuta, jolloin järjestettävässä tapahtumassa kääntäjät ja tulkit voivat tavata toisiaan ja yleisöä. Myös Kääntäjä-Översättaren-lehti toimii tiedonvälityskanavana kääntäjien ja tulkkien välillä.

SKTL jakaa vuosittain Mikael Agricola -palkinnon, joka myönnetään edellisenä vuonna ilmestyneestä merkittävän kaunokirjallisen teoksen suomennoksesta. Liitto jakaa vuosittain myös J. A. Hollon palkinnon erityisen korkeatasoisesta tietokirjasuomennoksesta. SKTL jakaa myös Uljas Attila -palkinnon henkilölle tai yhteisölle, joka edistää tulkkausta tai tulkkien asemaa yhteiskunnassa. Liitto jakaa myös Kopiosto-apurahoja kaksi kertaa vuodessa sekä myöntää liiton 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi perustetusta stipendirahastosta apurahoja toimintaan, joka liittyy kääntämisen ja tulkkauksen alaan ja edistää sitä.

Tekijänoikeuksien valvominen kuuluu myös SKTL:n toimenkuvaan. Tekijänoikeuskysymyksiä tarkastellaan koko ammattikunnan – ei siis pelkästään SKTL:n jäsenten – kannalta. SKTL:n kautta kulkevat esimerkiksi Yleisradion tekijänoikeudelliset korvaukset oikeudenhaltijoille.

Koulutus ja yhteistyö ovat tärkeä osa SKTL:n toimintaa, sillä alan tulevaisuus riippuu osaltaan siitä, millaisia ammattilaisia alalle koulutetaan. SKTL suunnittelee ja toteuttaa käännösalan koulutusta joko yksin tai yhdessä alan koulutuslaitosten kanssa. Koulutustilaisuuksissa on yleensä jokin teema; niitä ovat olleet muun muassa kääntäjä yrittäjänä, verotus ja tekijänoikeudet. Esimerkkinä jatkuvasta toiminnasta on joka syksy järjestettävä suomalais-ruotsalainen kääntäjäseminaari. SKTL toimii yhteistyössä myös kirjallisuusalan eri järjestöjen sekä Kääntäjien ammattijärjestön KAJ:n kanssa.

Jäsenyys ja jaostot

Vuonna 2022 SKTL:llä oli noin 1700 henkilöjäsentä. Liitto jakautuu viideksi eri jaostoksi, joilla on kaikilla eri jäsenehdot. Jäseneksi liittymiseen vaaditaan yleensä joko alan koulutus tai tietynmittainen työkokemus. Lopullisen päätöksen jäseneksi hyväksymisestä tekee liiton hallitus. Varsinaisten jäsenten lisäksi SKTL:n kuuluu myös opiskelija-, koe-, ulko- ja kannatusjäseniä.

SKTL:n toiminta on ryhmittynyt ammattikunnittain viideksi jaostoksi, jotka muun muassa hoitavat kukin alansa erityiskysymyksiä, järjestävät jäsenilleen säännöllisesti tapaamisia ja koulutuksia sekä seuraavat alansa tapahtumia ja kehitystä.

I jaosto: Kirjallisuuden kääntäjät

Jaoston jäsenistö koostuu pää- ja sivutoimisista kauno- ja tietokirjallisuuden kääntäjistä. Jäseniä on yli 400. Yksi jaoston päätehtävistä on toimia tiedonvälityskanavana jäsenilleen alan ajankohtaisissa asioissa. Jaoston toimintaan kuuluu myös muun muassa jokavuotinen kirjallisuuden kääntäjien palkkioseuranta sekä koulutusten järjestäminen jaoston jäsenille.

II jaosto: Asiatekstinkääntäjät

Asiatekstinkääntäjien jaosto on SKTL:n suurin jaosto (noin 1300 jäsentä). Asiateksteiksi luetaan kaikki tekstit, jotka ovat sisällöltään asiapitoisia, esimerkiksi käyttöohjeet, raportit, todistukset jne. Työkentän laajuuden takia useimmat asiatekstinkääntäjät ovat erikoistuneet johonkin sen osa-alueeseen. Jaoston tehtäviin kuuluu sen jäsenten edunvalvonta, alaan ja työhön liittyvän tiedon jakaminen sekä tiedotus- ja täydennyskoulutusten järjestäminen. Jaosto osallistuu myös aktiivisesti alan työsääntöjen määrittelyyn.

III jaosto: Av-kääntäjät

Audiovisuaalisen kääntämisen ammattilaisten työkenttään kuuluvat käännökset esimerkiksi televisiokanaville, videolevittäjille, elokuvien maahantuojille, multimediayrityksille ja kustannusyhtiöille. Av-kääntäjien jaoston tehtäviin kuuluu jäsentensä edunvalvonta ja koulutus. Jaosto seuraa myös alan kehitystä ja pitää yhteyksiä pohjoismaisiin sisarjärjestöihinsä.

IV jaosto: Tulkit

IV jaosto perustettiin vuonna 1975. Siihen kuuluu noin 360 jäsentä, jotka työskentelevät asioimis-, oikeus-, konsekutiivi- ja simultaanitulkkauksen aloilla. Suurin osa tulkeista toimii myös kääntäjinä. Jaoston jäseninä on noin 50 simultaanitulkkia. Tulkkauskieliä on runsaat 20. Toiminnan painopisteenä on viime aikoina ollut asioimistulkkaus suurien maahanmuuttajaryhmien vuoksi. Jaostolla on hyvin paljon kansainvälistä toimintaa, tulkit osallistuvat ulkomailla järjestettyihin konferensseihin ja koulutustilaisuuksiin.

V Jaosto: Opettajat ja tutkijat

V jaosto on nuorin SKTL:n jaostoista, ja se perustettiin vuonna 1988. Jaoston tehtäviä ovat alan tutkimuksen ja opetuksen seuraaminen sekä yhteydenpito liiton ulkopuolisiin opettajiin, tutkijoihin ja yhteisöihin. Jaoston toiminta lisää myös alan arvostusta. Yhteistyössä ovat mukana kaikki kääntäjän- ja tulkkien koulutusta antavat yliopistolaitokset. Tehokasta toimintaa varten yliopistolaitoksista on valittu jaostoon yhteyshenkilöt, joiden tehtävänä on tiedonkulku, ajatusten ja ideoiden vaihto sekä käytännön toiminta V jaoston ja kääntäjäkoulutuksen välillä.

Kääntäjä-lehti

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto julkaisee jäsenjulkaisunaan Kääntäjä-Översättaren-lehteä. Lehteä on julkaistu vuodesta 1970, ja se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Päätoimittajan tehtävässä toimii Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puheenjohtaja ja tämän lisäksi toimituskuntaan kuuluvat hallituksen, jaostojen ja paikallisosastojen tiedottajat, taittaja sekä toimitussihteeri. Lehteä toimitetaan vapaaehtoisperiaatteella.

Pääkirjoituksen lisäksi lehdessä ilmestyvät säännöllisesti jaostojen ja paikallisosastojen tiedotukset, kokouskutsut, tiedot tulevista tapahtumista, teoriaa ja käytäntöä -palsta, Kielellä-palsta (palstalla pohditaan suomen kielen oikeinkirjoitusta), Mielipide-palsta sekä Julkishallinto-osuus. Säännöllisesti ilmestyvien palstojen lisäksi julkaisusta löytyy lähetettyjä ja tilattuja artikkeleita kääntäjän ja tulkin ammattiin liittyen, kokous- ja neuvotteluraportteja sekä henkilöhaastatteluja. Myös muista ajankohtaisista aiheista kirjoitetaan tarpeen mukaan.

Lehteä voivat tilata myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoon kuulumattomat. Lisäksi lehteä jaetaan kääntäjien ja tulkkien tärkeimmille toimeksiantajille ja yhteistyökumppaneille, ulkomaisille kääntäjä- ja tulkkijärjestöille sekä yliopistojen kääntäjänkoulutusyksiköihin. Ulkomaille lähetettäviin lehtiin on vuodesta 1996 liitetty mukaan englanninkielinen tiivistelmä lehden tärkeimmistä artikkeleista. Vuodesta 2017 lehti on ollut viivästetysti avoin ja luettavissa kokonaisuudessaan verkossa yhden numeron viiveellä.

Vuonna 1990 Kääntäjä-Översättaren-lehti sai 1. palkinnon FIT:n XII maailmankongressissa ammattialan lehtien kilpailussa.

Lähteet

• Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kotisivut^{[vanhentunut linkki]lähde tarkemmin?}