Wikipedia

Jooniansaaret

Kreikalle kuuluva saariryhmä Joonianmerellä
(Ohjattu sivulta Joonian saaret)
Tämä artikkeli käsittelee saariryhmää. Jooniansaaret on myös hallinnollinen alue ja Joonia kreikkalaisten siirtokuntien alue Vähässä-Aasiassa.

Jooniansaaret (kreik. Ιόνια Νησιά, Iónia Nisiá tai Επτάνησα, Eptánisa, ”Seitsemän saarta”; m.kreik. Ἰόνιοι Νῆσοι, Ionioi Nēsoi; ital. Isole Ionie) on Kreikalle kuuluva saariryhmä, joka sijaitsee Välimereen kuuluvan Joonianmeren itärannikolla. Pinta-alaa saariryhmällä on 2 307 km² ja asukkaita on 209 608 (2001).[1] Saariryhmän pääsaaret ovat Korfu (Kérkyra), Paxós, Lefkas (Lefkáda), Kefaloniá, Ithaka (Itháki), Zákynthos ja Kythera (Kýthira).

Jooniansaaret
Ιόνια Νησιά
Satelliittikuva Joonianmeren alueesta ja Jooniansaarista.
Satelliittikuva Joonianmeren alueesta ja Jooniansaarista.
Maantiede
Sijainti 38°31′N, 20°33′E
Merialue Välimeri
Vesialue Joonianmeri
Suurin saari Kefaloniá
Muita saaria Korfu, Zákynthos, Lefkas
Pinta-ala 2 307 km² km²
Valtio
Valtio Kreikka Kreikka
Alue Attika
Jooniansaaret
Väestö
Väkiluku 209 608 (2001)
Asutuskeskukset Korfu, Argostóli, Zákynthos
Tärkein kieli kreikka

Pinta-alaltaan suurin Jooniansaari on Kefaloniá ja väkiluvultaan suurin Korfu. Suurimmat kaupungit ovat Korfun kaupunki ja Kefalonián Argostóli. Jooniansaariin kuuluu viisi pienempää pienten saarten saariryhmää, jotka ovat Korfun luoteispuolella sijaitsevat Diapontiset saaret, Lefkaksen ja Aitolia-Akarnanian rannikon välissä sijaitsevat Tilevoḯdes-saaret, Aitolia-Akarnanian rannikon edustalla sijaitsevat Ekhinadit, Zákynthoksen eteläpuolella sijaitsevat Strofadit sekä Messenian rannikon edustalla sijaitsevat Oinoússeen saaret. Saarten pääelinkeinoja ovat turismi, viinin ja hedelmien viljely sekä kalastus ja merenkulku.

Jooniansaarten lisäksi Kreikan saaristoon kuuluvat Egeanmeressä Manner-Kreikan itäpuolella sijaitsevat Egeanmeren saaret.

Historia muokkaa

Jooniansaaret ovat olleet asuttuja viimeistään paleoliittisella kaudella. Tuolta ajalta on tehty löytöjä muun muassa Kefaloniássa ja Korfulla. Pronssikaudella saarilla ovat vaikuttaneet muun muassa minolainen ja mykeneläinen kulttuuri.[2]

 
Ithakan saarta sekä sen pääkylä Vathý.

Varhaisimmat kirjalliset viittaukset Jooniansaariin ovat Homeroksen eepoksissa, erityisesti Odysseiassa, jossa Ithaka on keskeisessä roolissa Odysseuksen kotipaikkana.[2] Tutkijat ovat kuitenkin olleet erimielisiä siitä, onko kyseessä nykyisin Ithakana tunnettu saari. Jooniansaarten nimi liittyy Joonianmereen, joka puolestaan on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian hahmosta Iosta.[3]

Antiikin aikana 700-luvulla eaa. Jooniansaaret ja erityisesti Kerkyra eli Korfu olivat Korintin siirtokuntana. Korintille ne olivat tärkeitä, koska ne sijaitsivat Italiaan ja muualle länteen johtaneen kauppareitin varrella. Erityisesti Kerkyra oli merkittävä merimahti, jolla oli omia siirtokuntia. 400-luvulla eaa. Kerkyra kapinoi Spartan kanssa liitossa ollutta Korinttia vastaan ja liittyi näiden vihollisen Ateenan puolelle. Tämä oli yhtenä syynä peloponnesolaissotaan.[2][3]

Rooman valtakunta valloitti saaret 200-luvulla eaa. Bysantin valtakunnan kukistuttua 1400-luvulla Jooniansaaret kuuluivat vuoteen 1797 suuren osan ajasta Venetsialle. Samaan aikaan suuri osa muusta Kreikasta jäi osmanivallan alle. Venetsia ja Osmanien valtakunta taistelivat Jooniansaarten omistuksesta usein, eikä Venetsia pystynyt pitämään kaikkia saaria hallussaan koko ajan. Jooniansaarista Korfu oli ainoa, joka ei ollut missään vaiheessa osmanivallan alla. Lefkas oli osmanivallan alla pisimpään, vuosina 1476–1684. Muut saaret olivat osmanien valloittamana ainakin jonkun aikaa.[1][3]

Vuonna 1797 Venetsia hävisi sodassa Napoleonille, ja Jooniansaaret siirtyivät Campo Formion rauhassa Ranskan omistukseen.[3] Venäläis-turkkilainen laivasto kuitenkin valtasi ne Ranskalta toisen liittokunnan sodan aikana vuosina 1798–1799, ja seuraavana vuonna saarille perustettiin Seitsemän saaren tasavalta -niminen Osmanivaltakunnan alainen autonominen valtio. Venäjä palautti saaret Ranskalle Tilsitin sopimuksella vuonna 1807.[4][2][5] Vuosina 1815–1864 saaret olivat Britannian suojeluksen alaisena protektoraattina nimellä Jooniansaarten yhdysvallat.[1] Brittivallan aika oli saarten vaurastumisen aikaa. Tuolloin niillä toimi muun muassa Kreikan ensimmäinen yliopisto Joonian akatemia.[2]

Vuonna 1864 Jooniansaaret luovutettiin Kreikalle, joka oli saavuttanut itsenäisyyden joitakin vuosikymmeniä aiemmin.[1] Toisessa maailmansodassa Italia miehitti saaret osana Mussolinin suunnitelmaa palauttaa Rooman vallan aikaiset alueet Italialle. Italian antauduttua liittoutuneille vuonna 1943 Saksa valtasi saaret. Tuolloin saksalaiset surmasivat kostoksi suuren määrän saarilla olleita italialaisia sotilaita. Kreikan yhteyteen saariryhmä palasi jälleen vuonna 1944.[1][3]

Historian seurauksena Jooniansaarten kulttuurissa ja muun muassa arkkitehtuurissa on paljon läntisiä, erityisesti venetsialaisia ja italialaisia vaikutteita. Erityisesti Korfulla on paljon myös muun muassa brittiläistä vaikutusta.[2]

Jooniansaarilla oli suuret maanjäristykset vuosina 1948 ja 1953. Niistä erityisesti jälkimmäinen aiheutti suurta aineellista tuhoa.[3]

Saaret muokkaa

Jooniansaarten suurimmat saaret ovat:

 
Korfun kaupunki.
 
Lefkaksen saaren eteläkärkeä, taustalla Arkoúdi ja Ithaka.
 
Zákynthoksen kaupunki.
Saari Pääkaupunki
tai -kylä 		Väkiluku
(2011) 		Pinta-ala
(km²)
1 Kefaloniá Argostóli 35 801 781,48
2 Korfu (Kérkyra) Korfu 100 853 592,08
3 Zákynthos Zákynthos 40 758 404,61
4 Lefkas (Lefkáda) Lefkas 22 076 302,51
5 Kythera (Kythíra) Kythera 3 973 279,59
6 Ithaka (Itháki) Vathý 3 231 96,26
7 Paxós (Paxoí) Gáios 2 280 25,32
8 Kálamos Kálamos 496 24,96
9 Meganísi Katoméri 1 040 22,36
10 Antikythera (Antikýthira) Potamós 68 20,43
11 Schíza 0 12,00
12 Othonoí Othonoí 392 10,08
13 Sapiéntza 2 9,00
14 Kastós Kastós 80 5,90
15 Petalás 0 5,50
16 Ereikoússa Ereikoússa 496 4,45
17 Átokos 0 4,38
18 Arkoúdi 0 4,28
19 Oxeía 0 4,22
20 Antípaxos (Antípaxoi) Antípaxoi 20 4,10
21 Mathráki Mathráki 329 3,53
22 Sfaktiría 0 3,20
23 Próti 0 3,00
24 Stamfáni 1 2,53
25 Drakonéra 0 2,44
26 Prováti, Ekhinadit 0 1,21
27 Vromónas 0 1,05
28 Mákri 0 0,98
29 Skorpiós 1 0,88
30 Kýthros 0 0,81
31 Pontikós 0 0,74
32 Karlonísi 0 0,72
33 Spárti 0 0,54
Vagiá 0 0,52
Lamprinós 0 0,35
Diáplo 0 0,31
Kalógiros 0 0,25
Vardiánoi 0 0,20
Sofía 0 0,17
Thiliá 0 0,16
Madourí 0 0,13
Skorpídi 0 0,12
Pístros 0 0,11
Prováti, Lefkas 0 0,11
Tsakalonísi 0 0,10

Hallinto muokkaa

Hallinnollisesti suurin osa Jooniansaarista kuuluu omaan alueeseensa, Jooniansaarten alueeseen, joka on jaettu viiteen alueyksikköön. Kythera ja Antikythera kuitenkin kuuluvat hallinnollisesti Attikan alueeseen ja sen Saarten alueyksikköön. Pienet Oinoússeen saaret puolestaan kuuluvat Peloponnesoksen alueen Messenian alueyksikköön.[6]

Kunnat muokkaa

Kunta Alueyksikkö Alue
1 Etelä-Korfu Korfu Jooniansaaret
2 Keski-Korfu ja Diapontiset saaret
3 Paxoí
4 Pohjois-Korfu
5 Lefkas Lefkas
6 Meganísi
7 Ithaka Ithaka
8 Argostóli Kefaloniá
9 Lixoúri
10 Sámi
11 Zákynthos Zákynthos
12 Kythera Saaret Attika

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e Ionian Islands Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f Ionian History Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
  3. ↑ a b c d e f Ionian Islands: History Lonely Planet. Arkistoitu 19.10.2012. Viitattu 3.8.2015.
  4. ↑ Establishment of the "Republic of the Seven United Islands" (Septinsular Republic, Eptanissos Politeia) (englanniksi) Greece2021-sivusto. Viitattu 27.9.2023.
  5. ↑ Ionian Islands (englanniksi) Encyclopædia Britannica (1911), Wikiaineisto. Viitattu 27.9.2023.
  6. ↑ Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Jooniansaaret
Pääsaaret
Alisaariryhmät
Muut pienemmät saaret
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jooniansaaret&oldid=21930628”