Dragonéra

saari Kreikassa
Tämä artikkeli käsittelee Kreikan saarta. Dragonera on myös saari Espanjassa.

Dragonéra (kreik. Δραγονέρα, myös Dragonára, Δραγονάρα) eli Megáli Dragonéra (kreik. Μεγάλη Δραγονέρα)[3] on pieni Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään ja sijaitsee Välimeressä Kytheran saaren kaakkoisrannikon edustalla. Saaren pinta-ala on 0,381 neliökilometriä[3] ja se on asumaton.[1]

Dragonéra
Δραγονέρα

Dragonéran saarta.

Muut nimet
Dragonára (Δραγονάρα), Megáli Dragonéra (Μεγάλη Δραγονέρα)
Sijainti
Saariryhmä
Merialue
Pinta-ala
0,381 km² [3]
Väestö
Asukasluku
0[1]
Kartta

Maantiede muokkaa

Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä ja Jooniansaarten saariryhmässä sijaitseva Dragonéran saari yhdessä lähisaartensa kanssa muodostaa Kytheran kunnan, joka kuuluu Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen.[2][4] Pinta-alaa Dragonéralla on 0,381 neliökilometriä[3] ja saaren korkein kohta on 36 metriä merenpinnan yläpuolella.[5]

Dragonéra yhdessä Kytheran saaren pohjois- ja itärannikolla olevien alueiden sekä lähistöllä sijaitsevien pienten Antidragonéran, Prasonísin, Fidonísin, Kapéllon, Koufón ja Avgón asumattomien kalliosaarten kanssa muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan suojelualueen, jolla on kokoa 53,9 neliökilometriä.[6][7] Natura-alue on tärkeä rannikon jyrkänteiden lajeille, pesiville merilinnuille sekä muuttolinnuille. Alueen uhkana ovat saarille tuodut rotat sekä ohikulkevien laivojen mahdolliset öljypäästöt. Esimerkiksi vuonna 2000 Prasonísin saarelle haaksirikkoutui alus, josta mereen päässyt raskas polttoöljy aiheutti laajan alueen saastumisen. Myös metsästys, hallitsematon laidunnus ja tuli ovat suojelualueen uhkia.[1]

Dragonéralla, kuten muillakin pienillä saarilla, on selkeät kasvillisuusvyöhykkeet. Rantavyöhykkeellä kasvaa suolakkokasveja, kuten suolakukkalaji Frankenia hirsuta ja maitelaji vihmamaite (Lotus cytisoides). Seuraavalla vyöhykkeellä sisämaahan päin kasvaa suolakkokasvien lisäksi phryganan lajeja. Tämä vyöhyke ei ole enää suolaisen meriveden huuhtomaa aluetta, vaikka saa yhä suolapärskeitä. Sisimmällä vyöhykkeellä kasvaa enimmäkseen phryganan kasvilajeja, kuten tyräkkilaji puutyräkki (Euphorbia dendroides), teurikkalaji Teucrium polium, sykerötipakki ja mastiksipistaasi.[1][8] Kaikkiaan saarelta on löydetty 109 eri taksonia.[5]

Lähteet muokkaa

  • Panitsa, Maria et al.: Contribution to the study of the flora and vegetation of the Kithira island group: Offshore islets of Kithira (S Aegean, Greece). Willdenowia: Annals of the Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, 25.8.2004, 34. vsk, nro 2. Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, Freie Universität Berlin. ISSN 0511-9618. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  • GR3000013 (pdf) 1997 (2009 päivitetty). Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 8
  2. a b DRAGONERA (MTT), Small island, KYTHIRA GTPnet). Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)
  3. a b c d Νέζης, Νίκος: Τα ελληνικά βουνά - Γεωγραφική εγκυκλοπαίδεια, s. 141, 156. Τόμος 1. Αθήνα: Ε.Ο.Ο.Α. & Κληροδότημα «Αθ. Λευκαδίτη», 2010. ISBN 978-960-86676-5-5. Teoksen verkkoversio.
  4. Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Arkistoitu 15.2.2012. Viitattu 10.3.2012. (kreikaksi)
  5. a b Panitsa et al. 2004, s. 103
  6. Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 1–2
  7. Natura 2000 Viewer European Environment Agency (EEA). Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)
  8. Panitsa et al. 2004, s. 113

Aiheesta muualla muokkaa