Joensuun kaupunginteatteri

Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, ja sitä ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry.

Teatteri toimii Eliel Saarisen suunnittelemassa Joensuun kaupungintalossa.

Vuosittain teatterissa on lähes 200 esitystä ja kävijöitä on 18 000–25 000. Teatterin päänäyttämönä on Eliel Saarisen piirtämän kaupungintalon juhlasali (267 katsomopaikkaa), lisäksi on pieni näyttämö (80 paikkaa). Myös kaupungintalon sisäpihalla on esitetty mm. Romeo ja Julia.

Teatterin vakituisen henkilökunnan määrä on runsaat 50, joista näyttelijöitä 12–14. Lisäksi teatteri käyttää vierailevia taiteilijoita näyttelijä-, lavastaja-, säveltäjä-, käsikirjoittaja- ja ohjaaja.

Joensuun kaupunginteatterin ohjelmiston pohjana on vankka kotimaisuus ja kunnianosoitus pohjoiskarjalaisuudelle, klassikkonäytelmiä unohtamatta. Teatterin ohjelmistossa on myös näytelmiä lapsille sekä musiikkiteatteriesityksiä.

Teatterin esityspaikkoja on ollut kaupungintalon remontin aikana 1990-luvulla Carelia-sali ja Salmisen sali. Vuonna 2024 Joensuun kaupunginteatterin pieni näyttämö muuttaa väistötiloihin Carelicumin auditorioon Joensuun kaupungintalon museoremontin ajaksi.lähde?

Historia muokkaa

Joensuun kaupunginteatteri perustettiin 1948, kun Joensuun Työväen Teatteri (per. 1912) ja Joensuun Teatteri (per. 1914) yhdistettiin.[1]

Teatterinjohtajat muokkaa

Näyttelijät muokkaa

Joensuun kaupunginteatterissa aiemmin näytelleitä muokkaa

Katsojatilastoja muokkaa

Kaupunginteatterin katsojalukuja vuoden 1995 jälkeen: suurin yleisömäärä kirjattiin vuonna 1996, jolloin katsojia oli 41 000. Vuonna 2003 katsojia oli 38 000. Ajanjakson pienin yleisömäärä oli vuonna 2015, jolloin katsojia oli noin 15 000. Vuoden 2017 yleisömäärä oli 17 500. [6]

Teatterisota 1971 muokkaa

Joensuun kaupunginteatteri oli teatterimaailman puheenaiheena syksyllä 1971, kun teatterin johtokunnan ja teatterin henkilökunnan välille syntyi riita siitä, kuka saa päättää ohjelmistosta. Elokuussa 1971 riita johti siihen, että näyttelijät valtasivat teatterin. Teatterinjohtaja Jouko Turkka irtisanottiin, mistä seurasi näyttelijöiden lakko. Sopuun päästiin 17.9. Sen tuloksena Turkka ja uudeksi johtajaksi nimitetty Yrjö Kostermaa jatkoivat samanarvoisina johtajina.[7][8][9][10][11]

Joensuun teatterikerho ry muokkaa

Joensuun teatterikerho ry perustettiin 1. lokakuuta 1950 yhdyssiteeksi kaupunginteatterin ja yleisön välille. Kerho jakaa vuosittain Veikko Jalavan suunnitteleman Jokamies-patsaan tunnustuksena jollekin teatterin henkilökuntaan kuuluvalle.[12]

Lähteet muokkaa

  1. Lyhyesti historiasta Joensuun kaupunginteatteri. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 21.5.2015.
  2. a b c d e f Arvo Toivanen: Joensuun teatterielämää 1859-1962, s. 276-279. Joensuu 1962
  3. Olli Sorjonen: Joensuussa on hyvin hoidettu talo, sanoo uusi teatterinjohtaja. Karjalainen, 10.11.2023.
  4. Suomen teatterit ja teatteritekijät 1993,, s. 384. .
  5. Helsingin Sanomat: Muistot
  6. Katsomosta kulisseihin s. 293
  7. Elsinen, Pertti: Joensuun historia VI, 1998, s. 194-195
  8. Joensuun teatterisota 1971 Elävä arkisto. Yle.
  9. Toimitusjohtaja joutui teatterisodan aikana tiukkoihin tilanteisiin. Tunne teatterisi - Joensuun Kaupunginteatteri 100 vuotta, 2012, s. 9. Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry.
  10. Alina Kuusisto: Teatterisota rivien välissä, teoksessa Poliittisia ääniä Pohjois-Karjalassa (toim. Ismo Björn ja Jukka Kokkonen), s. 148-161. Joensuu: , 2012. ISBN 978-952-99525-5-7.
  11. Häyrynen, Simo: Kulttuuripolitiikka syrjäseutukeskuksessa, s. 82,83. Joensuu: Joensuun yliopiston yhteiskuntapolitiikan ja filosofian laitos, 1996. ISBN 951-708-442-0.
  12. Katsomosta kulisseihin s. 313

Aiheesta muualla muokkaa