James Bond (hahmo)

fiktiivinen brittiläinen salainen agentti

James Bond on fiktiivinen brittiläinen vakooja, joka on esiintynyt vuodesta 1953 alkaen ilmestyneiden Ian Flemingin James Bond -jännitysromaanien ja niiden pohjalta tehdyn elokuvasarjan pääosassa. Bond tunnetaan myös koodinimellä 007. Hahmon käyttö on laajentunut myös kaikenlaiseen oheismateriaaliin, kuten videopeleihin ja pelikortteihin.

James Bond
James Bond aseenpiippukohtauksessa. Kohtaus videopelistä GoldenEye 007 (Wii, 2010).
James Bond aseenpiippukohtauksessa. Kohtaus videopelistä GoldenEye 007 (Wii, 2010).
Luoja(t) Ian Fleming
Näyttelijä(t) Sean Connery
David Niven
George Lazenby
Roger Moore
Timothy Dalton
Pierce Brosnan
Daniel Craig
Ensi-
esiintyminen
1953 (Casino Royale)
Henkilötiedot
Koko nimi James Bond
Status 00-agentti
Ammatti salainen agentti
Sukupuoli mies
Asuinpaikka Chelsea, Lontoo
Suhteet
Puoliso(t) Teresa Bond o.s. DiVicenzo
Tutut Felix Leiter (kollega CIA:ssa)
M (esimies)
Q (työkaveri)
Moneypenny (työkaveri)

Elokuvissa James Bondia ovat esittäneet Sean Connery, David Niven, George Lazenby, Roger Moore, Timothy Dalton, Pierce Brosnan ja viimeisimpänä Daniel Craig.

Esikuvat

muokkaa

Bondin esikuviksi on esitetty useita todellisia henkilöitä. Yksi heistä on ukrainalaissyntyinen brittitiedustelija Sidney Reilly, joka hänestä kerrottujen tarinoiden mukaan liikkui sujuvasti Euroopan hoveissa. Hänen sanotaan olleen hyvin neuvostovastainen ja harrastaneen kauniita naisia. KGB sai hänet houkutelluksi ansaan, ja hänet teloitettiin. Karjalankannaksella järjestettiin KGB:n harjoitusammuntoja, jotka kuuluivat Suomeen saakka. Näiden laukausten väitettiin johtuneen siitä, että pidättäjiltä pakenemaan yrittänyt Reilly jouduttiin ampumaan.[1]

Toinen esikuvaksi löydetty oli jugoslavialainen saksalaisten ja brittien kaksoisagentti Dušan "Dusko" Popov. Hän törmäsi silloiseen Britannian tiedustelupalvelun edustajaan Ian Flemingiin Lissabonissa vuonna 1941 Casino Estorilin pelikasinolla, jossa hän leväytti pöytään 50 000 dollarin edestä seteleitä. Popov kirjoittaa tapahtumasta muistelmissaan, ja hänen mukaansa Fleming hyödynsi tapahtunutta Casino Royale -kirjan uhkapelikohtauksessa. Popovinkin sanotaan olleen kova naistenmies. Hänen koodinimensä oli Tricycle (kolmipyörä).[2]

Bond on saanut nimensä yhdysvaltalaisen lintutieteilijän ja johtavan Karibian lintujen tutkijan James Bondin mukaan. Fleming oli innokas lintuharrastaja ja kirjoitti Casino Royale -kirjaa Jamaikalla. Hän muisteli myöhemmin pitäneensä nimeä sopivana, koska se oli anglosaksinen, epäromanttinen, lyhyt ja miehekäs.[3]

Isolla-Britannialla toimi Puolassa vuonna 1964 lyhyen aikaa vakooja, jonka nimi oli James Albert Bond. Ei ole tiedossa, että kirjailija Fleming olisi tuntenut tämän 36-vuotiaan tiedustelijakollegansa.[4]

Elämäkerta

muokkaa

Romaaneissa kerrotaan, että Bondin vanhemmat olivat skotlantilainen Andrew Bond, joka työskenteli Vickersille, ja sveitsiläinen Monique Delacroix. He kuolivat kiipeilyonnettomuudessa Ranskan Alpeilla, kun Bond oli 11-vuotias. Hänet kasvatti hänen tätinsä Charmian. Bond opiskeli Eton Collegessa, mutta hänet erotettiin sieltä nopeasti. 13-vuotiaana Bond opiskeli skotlantilaisessa Fettes Collegessa. Hän matkusti nuoruudessaan Itävaltaan, jossa hiihdonopettaja Hannes Oberhauserista tuli hänelle kuin isä. Romaanien Bond on toisen maailmansodan veteraani. Romaaneissa ei kerrota, kuinka Bondista tuli salainen agentti, mutta Casino Royalessa kerrotaan, miten hän sai 00-agentin statuksen: salamurhaamalla ensin japanilaisen salakirjoitusasiantuntijan New Yorkissa ja sitten saksalaisille vakoilleen norjalaisen Tukholmassa.[5]

Casino Royale -elokuvan yhteydessä laaditun taustatarinan mukaan Bond meni 17-vuotiaana Britannian laivaston kouluun, jossa hän oppi nopeasti ja häntä pidettiin synnynnäisenä johtajana. Hän palveli HMS Exeter -hävittäjällä, HMS Turbulent -sukellusveneellä, laivaston erikoisjoukoissa ja valiokommandojoukossa 030-erikoisyksikössä. Erikoisjoukkojen ja erikoisyksikön tehtävissä Bond palveli Bosniassa, Libyassa, Irakissa, Iranissa ja Somaliassa. Kun hänet ylennettiin komentajaksi, hän siirtyi laivaston tiedustelutehtäviin. Hän hankki tietoa Hongkongin luovutuksesta, Irakin aseohjelmista, Lockerbien pommi-iskusta ja S-300-ohjuskriisistä Kyproksella. Hänellä oli myös pelastustehtävä Taliban-liikkeen hallitsemassa Afganistanissa. Sotilasarvoltaan Bond on merivoimien komentajakapteeni. Lisäksi Bond opiskeli useissa yliopistoissa, muun muassa Cambridgessa ja Oxfordissa. Cambridgessa hänellä oli pääaineena itämaiset kielet. Näihin aikoihin Britannian salainen palvelu rekrytoi Bondin. Casino Royale -elokuvassa hän saa 00-agentin statuksen, kun hän toteuttaa peräkkäin kaksi ammattimaista salamurhaa.[5]

Elämäntyyli

muokkaa
 
Vahanukke Pierce Brosnanista James Bondin roolissa. Kuva on Madame Tussaudsin vahakabinetista Lontoosta.

Bond arvostaa klassista eleganssia ja laatua. Hän kertoo kiinnittävänsä paljon huomiota yksityiskohtiin.[6]

Flemingin mukaan Bondilla on huoneisto modernisoidussa regenssityylin rakennuksessa. Se sijaitsee aukion laidalla King’s Roadin varrella Lontoon Chelseassa. Huoneiston pohjakerroksessa on olohuone, joka on vuorattu kirjoilla ja jossa on leveä ikkuna, jonka ääressä on koristeellinen empiretyylin työpöytä. Yläkerrassa on pieni makuuhuone, jossa on parisänky, jossa on tummansininen päiväpeite. Huoneessa on syvänpunaiset verhot ja kultainen sekä valkoinen Cole-tapetti. Hänen kylpyhuoneessaan on amerikkalaistyylinen suihku ja valkoinen laatoitus. Bondilla on skotlantilainen taloudenhoitaja. Flemingin Bond elää 1950-luvun poikamieselämää, joten hahmoa on päivitetty elokuviin. Elokuvassa Salainen agentti 007 ja tohtori No (1962) Bondilla on asunnossaan eteishalli, kuvia klassikkoautoista ja televisio. Elokuvassa Elä ja anna toisten kuolla (1973) Bond asuu nykyaikaisessa pohjakerroshuoneistossa, jossa makuuhuone avautuu olohuoneeseen ja jossa on hyvin varusteltu keittiö.[6]

Romaaneissa Bondin vaatteita kuvaillaan yksityiskohtaisesti. Hänen vaatteensa huokuvat eleganssia ja Bond on aina pukeutunut tilanteen mukaisesti. Suurkaupungissa tai matkustaessaan hänellä on yleensä tummansininen, yksirivinen puku, jonka mainitaan muistuttavan laivaston sarssikangasta tai olevan tropiikkiin sopivaa kampalankakangasta. Bondilla on musta neulottu solmio, jonka hän sitoo four-in-hand-solmulla. Hänen mielestään solmiota ei tule solmia Windsor-solmulla. Arkivaatteinaan hänellä on tropiikissa valkoinen tai tummansininen, lyhythihainen puuvillapaita, mustat housut ja nahkasandaalit tai narupohjakengät. Ensimmäisissä elokuvissa Bond käytti usein kuumaan säähän sopivia, kevyistä kankaista tehtyjä harmaita pukuja. 007 ja Kultasormi -elokuvan myötä Bond alkoi käyttää liivejä, mutta ne jäivät pois 1970- ja 1980-luvuilla, kun tilalle tuli ajan rennompaan tyyliin sopivat urheilutakit. 1980-luvulla Bond alkoi taas käyttää mittatilauspukuja.[7]

Fleming käytti Rolex-kelloa ja romaaneissa myös Bondilla on sellainen. Ensimmäiseen Bond-elokuvaan haluttiin samanmerkkinen kello kuin mikä kirjoissakin mainitaan. Rolex ei kuitenkaan suostunut antamaan elokuvantekoa varten ilmaiskappaletta, joten Bond käyttää elokuvassa Albert R. Broccolin kelloa, vaikka se onkin eri mallin Rolex kuin kirjoissa. Myöhemmin Bondin elokuvissa käyttämistä kelloista tuli tuotesijoittelun varhainen levittäjä. Pallosalamassa nähtiin useita Breitlingejä ja elokuvassa 007 rakastettuni sekä seuraavissa viidessä elokuvassa Bond käytti Seikon kelloa.[8]

Bond on kulinaristi, joka nauttii romaaneissa avokadoa ranskalaisella kastikkeella, kivirapua voisulalla, langustia, munia Benedict mousseline -kastikkeella, parsaa béarnaisekastikkeella, pateeta ja tagliatelle verdeä pestokastikkeella sekä hyvin tehtyjä perusruokia. Hän suosii paikallisia ruokalajeja. Bond suosii vodkamartinia ”ravistettuna, ei sekoitettuna” ja samppanjaa. Hän tilaa romaaneissa muun muassa Bollingeria, Champagne Krugia, Dom Pérignonia vuosikertaa ’46, Taittingerin Blanc de Blanc Brutia ’43 ja ’53 sekä Pommerey’ta. Romaaneissa Bond juo paikallisia drinkkejä, liköörejä tai oluita. Elokuvissa hän juo enimmäkseen martineja tai bourbonia ja vettä sekä paikallisia erikoisuuksia kuten rakia ja sakea. Bond tuntee brandyt, sherryt ja hienot viinit. Hänen lempiviininsä on Château Mouton Rothschild.[6]

Bond on salaisen palvelun paras kasinopelaaja. Hän pelaa elokuvissa baccaratia, backgammonia, crapsia, texas hold ’emia ja venttiä sekä romaaneissa myös rulettia.[6]

Ominaisuudet, taidot ja tavat

muokkaa

Fleming kirjoitti Bondin moderniksi hahmoksi. Hänen ikänsä on romaaneissa noin 35–39 vuotta, ja Kuuraketissa hänen iäkseen kerrotaan 37. Bond on tarpeeksi nuori ollakseen erinomaisessa kunnossa ja tarpeeksi vanha ollakseen kokenut ammattilainen. Bondin elokuvanäyttelijöistä Sean Connery aloitti 32-vuotiaana, George Lazenby 29-vuotiaana, Roger Moore 45-vuotiaana, Timothy Dalton 41-vuotiaana, Pierce Brosnan 42-vuotiaana ja Daniel Craig 38-vuotiaana.[5][9]

Bond on monitaitoinen ja hyväkuntoinen. Hän osaa judoa, jujutsua, karatea, nyrkkeilyä, painia ja taekwondoa sekä on kehitellyt aseettoman taistelun koulutuskäsikirjaa salaisen palvelun käyttöön. Bond oppi laskettelemaan Hannes Schneiderin laskettelukoulussa Arlbergissa, minkä lisäksi Hannes Oberhauser opetti lajia Bondille, kun tämä teini-ikäisenä kävi lomillaan Itävallassa. Kaksikymppisenä Bond osasi lasketella mestaruustasoisesti. Hän osaa myös ohjaskelkkailla, rattikelkkailla ja vuorikiipeillä. Bond on saanut merivoimien vedenalaisen kommandokoulutuksen ja on hyvä uimisessa, uimahypyissä, laitesukelluksessa ja vedenalaisessa taistelussa. Hän sai merivoimissa myös laskuvarjokoulutuksen.[10]

Bond lausuu elokuvissaan säännöllisesti tutut sutkautuksensa "Nimeni on Bond, James Bond" esitellessään itsensä ja "ravistettuna, ei sekoitettuna" tilatessaan vodkamartinin.[11]

Varusteet

muokkaa
 
James Bondin varusteita Berliinin vakoilumuseossa.

Autoista Bondiin liitetään elokuvissa erityisesti Aston Martin, mutta käytössä ovat olleet myös muut tunnetut arvoautot, kuten Lotus ja BMW. Flemingin kirjoissa Bondin henkilökohtaisena automerkkinä palvelee Bentley, Gardnerin romaaneissa myös Saab.

Bond käyttää aseenaan muun muassa Berettaa, Walther PPK:ta, Walther P99:ää, Walther PPS:ää, Walther P5:tä ja 9-millistä ASP:tä. Bond on varustautunut Q:n valmistamilla teknisillä apuvälineillä. Q on MI6-tiedustelupalvelun varusteiden kehittelystä ja valmistamisesta vastaavan Q-osaston (Q Branch) päällikkö. Q:n valmistamia apuvälineitä ovat muun muassa rakettireppu, veden alla kulkeva auto sekä erilaiset rannekellot, joiden ominaisuudet yltävät laserista magneettiin ja erilaisiin räjähteisiin. Bondin ongelma on, ettei hän pysty koskaan palauttamaan tavaroita Q:lle ehjänä vaan yleensä romuttaa ne tehtävänsä aikana.

Lähteet

muokkaa
  • Cork, John & Collin Stutz: James Bond -ensyklopedia. (Uusi laajennettu painos) Suomentanut Raija Becks & Henrik Laine. Helsinki: Readme, 2015. ISBN 978-952-321-031-8.
  • Moore, Roger & Gareth Owen: Bond on Bond – 50 vuotta Bond-elokuvia. Suomentanut Petri Stenman. Helsinki: Like, 2012. ISBN 978-952-01-0793-2.

Viitteet

muokkaa
  1. Tarkka, Jukka Tarkka: Tiedustelun vaimea lumo. Helsingin Sanomat, 8.6.2014.
  2. Jokinen, Kalle: 007:n esikuva kaatoi naisia ja jymäytti Bond-kirjailijaa 6.6.2014. Iltalehti. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 12.1.2016.
  3. James Bond, Ornithologist, 89; Fleming Adopted Name for 007 17.2.1989. The New York Times. Viitattu 12.1.2016. (englanniksi)
  4. Puolalaisen instituutin arkistoista paljastui agenttilöytö: James Bond -niminen lähetystö­virkailija jäi kiinni vakoilusta Puolassa vuonna 1964 Helsingin Sanomat. 25.9.2020. Viitattu 26.9.2020.
  5. a b c Cork & Stutz, s. 14.
  6. a b c d Cork & Stutz, s. 20.
  7. Cork & Stutz, s. 19.
  8. Peltola, Jussi: Toimiiko tuotesijoittelu, näkyykö kello? Taloussanomat. 26.7.2014. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 27.1.2016.
  9. Cathal Gunning & Stephen Barker: James Bond: How Old Every 007 Actor Was In Each Movie 25.6.2023. Screen Rant. Viitattu 11.7.2023.
  10. Cork & Stutz, s. 16.
  11. Kai Hirvasnoro: Ja nimi oli Bond, James Bond Kansan uutiset. 5.10.2012. Viitattu 22.1.2019.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Eltonen, Tuuli: 007 ja tähtäimessä sukupuoli. Helsinki: Multikustannus, 2009. ISBN 978-952-468-218-3.
  • Gresh, Lois H. & Weinberg, Robert: James Bondin pelit ja vehkeet: Toimivia laitteita vai mahdottomia keksintöjä?. (The science of James Bond: From bullets to bowler hats to boat jumps, the real technology behind 007’s fabulous films, 2006.) Suomentanut Hyypiä, Mari. Helsinki: Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5280-4.
  • O’Neill, Terry: Kaikki Bondista. Helsinki: Nemo, 2013. ISBN 978-952-240-213-4.

Aiheesta muualla

muokkaa