Aseenpiippukohtaus

James Bond -elokuvien alussa esiintyvä kohtaus

Aseenpiippukohtaus (engl. Gun barrel sequence) on James Bond -elokuvien alussa esiintyvä kohtaus, jonka suunnitteli Maurice Binder. Kohtaus on esiintynyt jokaisessa EON Productionsin James Bond -elokuvassa.[1]

Elokuvan 007 ja kultainen silmä aseenpiippukohtaus.

Kuvaus muokkaa

 
9-millisen aseen piippu sisältä ja sen rihlaus.

Kohtaus alkaa valkoisen pisteen liikkuessa ruudun poikki. Tämän jälkeen piste avautuu paljastaen aseen piipun sisäpuolen. Kamera seuraa James Bondia hänen kävellessään oikealta vasemmalle valkoista taustaa vasten.[2] Yhtäkkiä Bond pysähtyy, kääntyy nopeasti ja ampuu kameraa kohti. Tämän jälkeen kuvan päälle alkaa ylhäältä valua punaista väriä, joka kuvaa osuman saaneen verta. Aseen piippu alkaa heilua, jonka jälkeen se muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta joko kutistuu ja katoaa tai muuttuu valkoiseksi ja avautuu elokuvaan.

Historia muokkaa

Sean Connery muokkaa

1962–1964 muokkaa

Koska Binder oli suunnitellut kohtauksen esittävän Bondin vain siluetissa, hän käytti stuntmies Bob Simmonsia Sean Conneryn sijaan ensimmäiseen kolmeen elokuvaan. Simmons hyppää hieman, kun hän kääntyy ampuessaan. Tämän jälkeen veri valuu alas, piste pienenee ja katoaa.

Elokuvassa Salainen agentti 007 ja tohtori No valkoinen piste pysähtyy puolivälissä ja ”Harry Saltzman & Albert R. Broccoli present” -teksti ilmestyy. Kohtauksessa on mukana elektronisia ääniä ja kun Bond on ampunut, James Bond -tunnusmusiikki soi kovaäänisesti. Aseenpiippukohtaus siirtyy suoraan elokuvan alkutunnukseen, jossa on monia värikkäitä ympyröitä mustaa taustaa vasten. Tätä versiota, ilman elektronisia ääniä tai Saltzman-Broccoli välitekstiä käytettiin myös elokuvissa Salainen agentti 007 Istanbulissa ja 007 ja Kultasormi.

1965–1967 ja 1971 muokkaa

Vuonna 1965 elokuvassa Pallosalama alettiin käyttämään eri kuvaformaattia joten aseenpiippukohtaus jouduttiin tekemään uudelleen, tällä kertaa Sean Conneryn suorittamana, jossa Bond ampuu noin 90 asteen polvikulmassa ja hieman etukenossa. Se on myös ensimmäinen kohtaus, jossa valkoinen piste avautuu suoraan elokuvaan. Vaikka kohtaus kuvattiin värillisenä, se muutettiin mustavalkoiseksi elokuviin Elät vain kahdesti ja Timantit ovat ikuisia.

1969 (George Lazenby) muokkaa

Kun uusi näyttelijä George Lazenby otti roolin elokuvassa Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa, kuvattiin kolmas aseenpiippukohtaus. Kuten Pallosalamassa, kohtaus kuvattiin värillisenä. Valkoinen piste pysähtyy puolivälissä näyttäen ”Harry Saltzman and Albert R. Broccoli present” -tekstin, kuten elokuvassa Salainen agentti 007 ja tohtori No. James Bond Theme soi kuitenkin taustalla. Piippu alkaa liikkua, ja pysähtyessään keskelle, Bond kävelee paikallaan noin sekunnin ennen kuin kääntyy ja ampuu. Lazenby on ainoa näyttelijöistä, joka polvistuu ampuessaan. Tämä on myös ainoa versio, jossa valuva veri tyhjentää Bondin kuvan, jättäen vain punaisen ympyrän.

Roger Moore muokkaa

1973–1974 muokkaa

Roger Mooren astuessa rooliin vuonna 1973 kuvattiin neljäs kohtaus. Sitä käytettiin vain kahteen elokuvaan: Elä ja anna toisten kuolla ja 007 ja kultainen ase. Moore käyttää molempia käsiään ampuessaan, vasemman käden tukiessaan oikeaa. Tämä oli myös ensimmäinen aseenpiippukohtaus, jossa Bondilla ei ole hattua. Elokuvan 007 ja kultainen ase pisteet ovat sinisiä, mutta myöhempien julkaisujen pisteet ovat valkoisia.

1977-1985 muokkaa

Kuvasuhteen vaihtuessa, elokuvaan 007 rakastettuni kuvattiin viides versio. Moore on pukeutunut illallispukuun ja edelleen käyttää molempia käsiään ampuessan.[3] Tätä ottoa käytettiin myös elokuvissa Kuuraketti, Erittäin salainen, Octopussy – mustekala sekä 007 ja kuoleman katse. Tässä versiossa, toisin kuin edellisissä ja näyttelijän pitämää asetta ei ammuttu. Muista poiketen, elokuvassa Erittäin salainen valkoinen piste ei hitaasti laajennu paljastaen elokuvan ensimmäisen kohtauksen, vaan katoaa ruudun keskellä.

1987–1989 (Timothy Dalton) muokkaa

Elokuvassa 007 vaaran vyöhykkeellä Timothy Dalton ampuu aseensa yhdellä kädellä, ja kallistuu hieman oikealle. Samaa kohtausta käytettiin uudelleen elokuvaan 007 ja lupa tappaa. Nämä olivat viimeiset ei-tietokoneella luodut kohtaukset.

1995–2002 (Pierce Brosnan) muokkaa

Maurice Binderin kuoleman jälkeen vuonna 1991 Daniel Kleinmanista tuli Bond-elokuvien graafinen suunnittelija. Elokuvaan 007 ja kultainen silmä piippu tehtiin tietokoneella muistuttaen alkuperäistä piippua. Kuten Dalton, Pierce Brosnan ampuu yhdellä kädellä. Toisin kuin edellisessä elokuvissa, hän pysyy täysin suorassa ampuessaan, käsivartensa ollessa suoraan kameraan päin. Veri tässä kohtauksessa on huomattavasti tummempi ja valuu nopeammin kuin aiemissa versioissa. Tätä versiota käytettiin pienin muutoksin myös elokuvissa Huominen ei koskaan kuole, Kun maailma ei riitä ja Kuolema saa odottaa.

Vuoden 2002 elokuvaan Kuolema saa odottaa ohjaaja Lee Tamahori pyysi lisäämään tietokoneanimoidun luodin,[4][5][6] joka tulee kohti kameraa ja katoaa, viitaten siihen, että Bond ampui suoraan vastustajan aseeseen.

Daniel Craig muokkaa

2006 muokkaa

Aseenpiippukohtaus tehtiin uudelleen Daniel Craigin ensimmäiseen roolinsa ​​James Bondina vuonna 2006 Casino Royalessa. Toisin kuin edellisissä elokuvissa, kohtaus ei avaa elokuvaa, vaan se on osa juonta. Lähes suoritettuaan ensimmäisen tapponsa, Bond poimii aseensa lattialta, mutta hänen uhrinsa Fisher elpyy ja tarttuu oman aseeseensa. Kun Fisher ottaa aseensa ja on ampua Bondia selkään, kuvakulma siirtyy hetkessä aseen piippuun, jonka jälkeen Bond kääntyy ja ampuu vastustajansa.

Kohtaus poikkeaa merkittävästi aiemmista versioista. Se on sisällytetty elokuvan juoneen, se alkaa Bondin seisoessa paikallaan, sitä ei ole kuvattu tyhjää valkoista taustaa vasten ja se sisältää henkilön, jonka Bond ampuu. Kohtaus on myös ensimmäinen mustavalkoinen sitten elokuvan Timantit ovat ikuisia. Lisäksi veri tulee alas hyvin nopeasti, eikä aaltoillen. Tämä on myös ensimmäinen aseenpiippukohtaus ilman jotakin variaatiota James Bond -tunnusmusiikista. Sen sijaan kohtauksessa kuullaan Chris Cornellin säveltämä elokuvan tunnuskappale ”You Know My Name”.

2008 muokkaa

Elokuvaan 007 Quantum of Solace suunniteltiin uusi, perinteisempi kohtaus. Myöhäisen päätöksen jälkeen kohtaus päätettiin sijoittaa elokuvan loppuun. Valkoinen piste liikkuu huomattavasti nopeammin kuin aiemmissa versioissa ja avautuu myös paljon nopeammin. Veren valuessa alas piipusta muodostuu elokuvan nimi ja Bond kävelee pois ympyrästä.

2012 muokkaa

Jälleen uudistettu aseenpiippukohtaus tehtiin elokuvaan 007 Skyfall. Kohtaus nähdään Quantum of Solacen tavoin elokuvan lopussa. Veri on tummanpunaista ja valuu edellisen elokuvan tapaan hyvin nopeasti. Kuitenkin Bond liikkuu huomattavasti hitaammin (suunnilleen samalla nopeudella, kuin ennen Casino Royalea). Kuva haalistuu mustaan, vaihtuen pienen aseenpiippulogoon ja tekstiin ”James Bond Will Return”.

2015 muokkaa

007 Spectressä aseenpiippukohtaus on tavallinen versio uudistetusta ja tapahtuu elokuvan alussa alkutekstien jälkeen. Siinä Daniel Craig toteuttaa ampumisen ja veri valuu hitaasti. Sen jälkeen elokuva alkaa normaalisti.

2022

007 No Time to Dien aseenpiippukohtaus on tavallinen versio ja sen on elokuvan alussa. Daniel Craig ampuu kohti kameraa. Ampumisen jälkeen ei valu verta, ja se on ensimmäinen kerta Bond-elokuvissa. Elokuva alkaa normaalisti mennen aseenpiipun läpi.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Cork, John & Scivally, Bruce (2002). James Bond: The Legacy. Boxtree, 46.
  2. Pfeiffer, Lee & Lisa, Philip (1995). The Incredible World of 007: An Authorized Celebration of James Bond. Boxtree, 200.
  3. The Spy Who Loved Me mjnewton.demon.co.uk. Arkistoitu 11.1.2009. Viitattu 2.11.2008.
  4. An Analysis of Bond Title Sequences: Die Another Day imagedissectors.com. Arkistoitu 18.1.2014. Viitattu 14.8.2013.
  5. Blast From the Past: Tamahori on DIE ANOTHER DAY debrief.commanderbond.net. Viitattu 14.8.2013.
  6. IMDB Trivia: Die Another Day imdb.com. Viitattu 14.8.2013.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.