Ivar Widéen
Karl Ivar Natanael Widéen (21. maaliskuuta 1871 Bellön pitäjä, Småland – 16. maaliskuuta 1951 Lidköping) oli ruotsalainen kirkkomuusikko ja säveltäjä.
.jpg)
Widéen suoritti urkurintutkinnon Tukholman musiikkikorkeakoulussa 1889. Hän toimi Laholmissa urkurina ja vuodesta 1900 Skaran tuomiokirkkourkurina, sekä sen ohella musiikinopettajana 1901–1933.[1]
Hän sävelsi useita teoksia kirkkovuoden juhlapäiviä varten. Elinaikanaan hän oli tunnettu ja arvostettu kuoromusiikin säveltäjä ja hänet valittiin Ruotsin kuninkaalliseen musiikkiakatemiaan 1921. Hänen sävellystuotantoon kuuluu muun muassa requiem, jouluoratorio, noin 20 kantaattia, kamarimusiikkia, noin 200 kansallisromanttista laulua ja kuoroteosta sekä koraaleja ja noin 150 urkukoraalia[2].[3]
Hän on säveltänyt 1916 muun muassa Viktor Rydbergin runon "Gläns över sjö och strand", josta on Ruotsin kirkon virsikirjassa Anna-Maija Raittilan tekemä suomennos ”Kirkkaus yllä maan” (virsi 134, Alice Tegnérin sävelmä). Widéenin sävelmä julkaistiin Ruotsin vuoden 1917 koraalikirjaehdotuksessa ja sitä käytetään kuoro- ja soololauluna.[4]
Vuonna 1910 hän sävelsi sisarensa Linnea Andrénin kirjoittaman Smoolannin kotiseutulaulun ("Röd lyser stugan"), joka esitettiin kolmen muun Widéenin laulun kanssa Tukholman olympialaisten yhteydessä järjestetyssä kuorofestivaalissa[4], ja jonka sävelmään Martti Korpilahti sittemmin kirjoitti Keski-Suomen kotiseutulaulun sanat (”Männikkömetsät ja rantojen raidat”)[3].
Widéenin virsisävelmiä suomenkielisissä virsi- ja laulukirjoissa
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja
- 492 "Ystävä sä lapsien" (säk. 1 ruotsalainen 1780 "Gud som haver barnen kär", suom. Arvi Jännes 1889, säk. 2 Siri Dahlquist 1911, säk. 1–2 suom. Lauri Pohjanpää 1923, säk. 3 komitea 1937. Sävelmä vuodelta 1919)
- 806 "Otsaani ja rintaani" (Niilo Rauhala 2001. Sävelmä 1919)
- 808 "Herra, olet Luojani" (Sakari Häkkinen 2002, muod. Niilo Rauhala 2002. Sävelmä 1919)
- 813 "Lapsuudesta lähtien" (Pia Perkiö 2002. Sävelmä 1919)
- 831 "Siunaa, Herra, kotini" (Pia Perkiö 1986. Sävelmä 1919)
- Ruotsin kirkon virsikirja
- 193 "Jeesus, lasten ystävä"/"Gud, som haver barnen kär" (Tuntematon ruotsalainen 1780, suom. Lauri Pohjanpää 1923, uud. Suomen. vk.-komitea 1984. Sävelmä 1912)
- 512 "Jo soi ehtookello ja taukoaa työ"/"Det ringer till vila" (Johan O. Wallin 1838, suom. Georg Gripenstad ja Anna-Maija Raittila 1946, 1969, uud. suom. Pekka Kivekäs 1995. Sävelmä 1916)
- 743 "Ystävä sä lapsien"/"Gud, som haver barnen kär" (Ruotsalainen 1780, 1.säk, Siri Jonsson (Dahlquist) 1911, 2. ja 3. säk. suom. Lauri Pohjanpää 1923 ja Suomen vk.-komitea 1937 3. säk. Sävelmä 1919)
- 556 "Ystävä sä lapsien" (Tuntematon ruotsalainen 1780, 1. säk, Siri Dahlqvist 1911 2. ja 3. säk. Sävelmä 1919)
- "Ystävä sä lapsien" (1. säk. ruotsalainen 1780, 2. ja 3. säk. Siri Dahlqvist 1911. Sävelmä 1919)
Lähteet muokkaa
- ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 762. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
- ↑ Ivar Widéen (1871-1951) levandemusikarv.se. Viitattu 8.4.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b 492 Ystävä sä lapsien virsikirja.fi. Viitattu 8.4.2020.
- ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 504. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
- ↑ Seurakunta laulaa Kirjatoimi ISBN 952-629-430-8. Kirjatoimi ISBN 952-629-430-8, 2001.